Asbestin terveysriskit ja altistuminen

Asbesti on vakavasti terveyteen vaikuttava aine, jonka haitallisuus tunnistettiin Suomessa laajemmin 1970-luvulta alkaen. Asbestikuidut voivat aiheuttaa vakavia keuhkosairauksia ja syöpää, minkä vuoksi asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin Suomessa vuoden 1993 alusta ja myynti ja käyttöönotto vuoden 1994 alusta. Vanhemmissa rakennuksissa asbestia kuitenkin esiintyy yhä, ja sen terveysriskit ovat ajankohtaisia erityisesti remonttien ja purkutöiden yhteydessä.

Tässä artikkelissa käsitellään asbestin terveysriskejä, altistumisen mekanismeja ja keinoja ehkäistä altistumista. Tavoitteena on antaa kattava kuva siitä, miten asbesti vaikuttaa terveyteen ja miten riskejä voi hallita.

---

Asbestikuitujen ominaisuudet ja haitallisuus

Mikä tekee asbestista vaarallisen

Asbestin terveysriskit liittyvät sen kuituiseen rakenteeseen. Asbestikuidut ovat erittäin ohuita – ohuimmat voivat olla jopa tuhat kertaa hiuskarvan paksuutta pienempiä. Nämä mikroskooppiset kuidut voivat kulkeutua hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin.

Asbestikuitujen haitalliset ominaisuudet:

Asbestityyppien erot

Eri asbestityypeillä on jonkin verran erilaisia terveysriskejä:

Amfiboliasbestit (amosiitti, krokidoliitti)

• Suorat, neulamaiset kuidut
• Pysyvät keuhkoissa pitkään
• Korkeampi syöpäriski

Serpentiiniasbestit (krysotiili)

• Kierteinen kuiturakenne
• Hajoaa elimistössä hitaasti
• Merkittävä terveysriski, vaikka vähäisempi kuin amfiboleilla

Työterveyslaitoksen mukaan kaikki asbestikuidut lisäävät keuhkosyövän riskiä, ja keuhkopussin plakit sekä mesoteliooma voivat aiheutua jo vähäisestä altistumisesta.

---

Asbestin aiheuttamat sairaudet

Asbestialtistuminen voi johtaa useisiin vakaviin sairauksiin. Oireeton jakso altistumisen ja sairauden ilmenemisen välillä on tyypillisesti pitkä: Työterveyslaitoksen mukaan asbestoosissa vähintään 10 vuotta, keuhkosyövässä yli 20 vuotta ja mesotelioomassa tavallisesti 30–50 vuotta.

Asbestoosi

Asbestoosi on krooninen keuhkosairaus, jossa asbestikuidut aiheuttavat keuhkokudoksen arpeutumista eli fibroosia.

Asbestoosin piirteitä:

• Kehittyy tyypillisesti pitkäaikaisen, merkittävän altistumisen seurauksena
• Oireina hengenahdistus, yskä ja väsymys
• Etenee hitaasti, parantumaton
• Voi johtaa hengitysvajaukseen

Asbestoosi on ammattialtistumiseen liittyvä sairaus, joka kehittyy tyypillisesti henkilöille, jotka ovat työskennelleet vuosia asbestipitoisessa ympäristössä. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa on viime vuosina todettu 20–40 asbestoositapausta vuodessa.

Keuhkosyöpä

Asbestialtistuminen lisää merkittävästi keuhkosyövän riskiä. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa todetaan vuosittain noin 2 700 keuhkosyöpää, joista noin 30–40 todetaan pääasiassa asbestialtistumisen aiheuttamiksi ammattitaudeiksi.

Huomionarvoista keuhkosyövästä:

• Riski kasvaa altistumisen määrän ja keston mukaan
• Tupakointi yhdessä asbestialtistumisen kanssa moninkertaistaa riskin
• Viive altistumisen alkamisesta syövän toteamiseen on yli 20 vuotta

Mesoteliooma

Mesoteliooma on harvinainen mutta vakava syöpä, joka kehittyy keuhkopussin, vatsakalvon tai sydänpussin soluihin. Se liittyy lähes yksinomaan asbestialtistumiseen.

Mesoteliooman erityispiirteitä:

• Voi kehittyä suhteellisen vähäisenkin altistumisen seurauksena
• Viive altistumisen alkamisesta sairauden alkuun on tavallisesti 30–50 vuotta
• Ennuste on usein vakava
• Suomessa todetaan vuosittain noin 100 tapausta, joista noin 40–60 todetaan työperäisen asbestialtistumisen aiheuttamiksi

Muut asbestiin liittyvät sairaudet

Keuhkopussin muutokset (pleuraplakit)

• Keuhkopussin arpeutumista ja kalkkeutumista
• Eivät yleensä aiheuta oireita
• Merkki aiemmasta asbestialtistumisesta

Hyvänlaatuinen asbestipleuriitti

• Keuhkopussin tulehdus
• Voi aiheuttaa nestekertymää keuhkopussiin
• Tyypillisesti paranee itsestään

Muut syövät

• Työterveyslaitoksen mukaan asbestialtistuminen voi aiheuttaa myös kurkunpään ja munasarjan syöpää

---

Miten asbestille altistutaan

Altistuminen asbestille tapahtuu hengittämällä asbestikuituja sisältävää ilmaa. Tämä on käytännössä ainoa merkittävä altistumisreitti.

Altistumisen edellytykset

Jotta altistuminen tapahtuisi, asbestikuitujen on vapauduttava ilmaan. Tämä edellyttää, että asbestimateriaalia työstetään, rikotaan tai se on vaurioitunut.

Ehjä asbestimateriaali:

• Kuidut ovat sitoutuneet materiaaliin
• Ei vapauta kuituja normaalikäytössä
• Ei aiheuta välitöntä altistumisriskiä

Vaurioitunut tai työstetty asbestimateriaali:

• Kuituja vapautuu ilmaan
• Altistumisriski on olemassa
• Suojatoimenpiteet ovat tarpeen

Tyypilliset altistumistilanteet

Ammattimainen altistuminen

Merkittävin asbestialtistuminen on historiallisesti tapahtunut työympäristöissä:

Altistuminen kotona

Kotona altistuminen voi tapahtua:

• Remonttitöiden yhteydessä, jos käsitellään asbestimateriaaleja
• Jos asbestimateriaali on vaurioitunut ja vapauttaa kuituja
• Sekundaarisesti, jos perheenjäsen tuo asbestikuituja kotiin työvaatteissaan

Ympäristöaltistuminen

Ympäristöperäinen altistuminen on tyypillisesti vähäistä:

• Teollisuuslaitosten ympäristössä historiallisesti
• Purkutyömaiden läheisyydessä
• Luonnollisista asbestiesiintymistä (harvinaista Suomessa)

Altistumisen voimakkuus ja kesto

Terveysriskin suuruuteen vaikuttavat:

---

Altistumisen ehkäiseminen

Asbestialtistumisen ehkäiseminen perustuu siihen, ettei asbestikuituja päästetä ilmaan tai hengitetään.

Kotitaloudet

Ennen remonttia:

• Selvitä, sisältävätkö purettavat materiaalit asbestia
• Tilaa asbestikartoitus, jos olet epävarma
• Älä riko tai työstä materiaaleja, joissa voi olla asbestia

Remontin aikana:

• Asbestipurkutyöt kannattaa jättää ammattilaisille
• Omatoimista purkua ei suositella
• Varmista, että urakoitsijalla on asbestipurkutyölupa

Arjessa:

• Ehjä asbestimateriaali ei aiheuta välitöntä riskiä
• Seuraa asbestimateriaalien kuntoa
• Ilmoita havaitut vauriot isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle

Työpaikat

Työturvallisuuslainsäädäntö asettaa työnantajille velvollisuuksia asbestialtistumisen ehkäisemiseksi:

Työnantajan velvollisuudet:

• Asbestikartoitus ennen purku- ja saneeraustöitä
• Työntekijöiden suojaaminen
• Asianmukaisten työmenetelmien käyttö
• Altistumisen seuranta

Työntekijän oikeudet:

• Oikeus turvalliseen työympäristöön
• Asianmukaiset suojavarusteet
• Koulutus ja tiedotus riskeistä
• Terveystarkastukset altistuneille

Asbestipurkutyö

Asbestipurkutyö on Suomessa luvanvaraista ja tarkasti säänneltyä toimintaa:

• Purkutyön tekijällä on oltava Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston myöntämä asbestipurkutyölupa
• Työntekijöillä on oltava talonrakennusalan ammattitutkinnon osa Asbestityöt, ja heidän on oltava pätevien henkilöiden rekisterissä
• Työstä ilmoitetaan työsuojeluviranomaiselle mahdollisuuksien mukaan vähintään seitsemän päivää etukäteen
• Hengitysilman asbestipitoisuus saa olla enintään 0,01 kuitua/cm³ kahdeksan tunnin keskiarvona (raja-arvo 21.12.2025 alkaen)

---

Terveystarkastukset ja seuranta

Asbestille altistuneille on tarjolla terveystarkastuksia ja seurantaa.

Kenelle terveystarkastukset on tarkoitettu

Terveystarkastuksiin ovat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat altistuneet asbestille työssään:

• Entisille asbestityöntekijöille
• Nykyisille altistumisriskissä oleville työntekijöille
• Henkilöille, joilla on todettu merkittävä aiempi altistuminen

Terveystarkastusten sisältö

Tyypillinen asbestiterveystarkastus sisältää:

Seurannan merkitys

Säännöllinen seuranta on tärkeää, koska:

• Asbestisairaudet kehittyvät hitaasti
• Varhainen havaitseminen voi parantaa ennustetta
• Seuranta antaa tietoa altistumisen seurauksista

Terveystarkastusten hakeminen

Terveystarkastuksia voi hakea:

• Työterveyshuollon kautta nykyisille työntekijöille
• Terveyskeskuksen tai oman lääkärin kautta, jos epäilee aiempaa työperäistä altistumista
• Ammattitautiepäilyt tutkitaan tyypillisesti työlääketieteen tai keuhkosairauksien poliklinikalla

Työterveyslaitos ylläpitää myös ASA-rekisteriä, johon työnantajat ilmoittavat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille, kuten asbestille, altistuvat työntekijät.

---

Asbestin ja muiden hengitystiesairauksien yhteys

Asbestialtistuminen voi vaikuttaa muiden hengitystiesairauksien kulkuun.

Astma ja asbesti

Asbestialtistuminen ja astma:

• Asbesti ei tyypillisesti aiheuta astmaa
• Astmaoireet voivat kuitenkin pahentua pölyaltistumisessa
• Asbestipurkutyössä vapautuvat hiukkaset voivat ärsyttää hengitysteitä

Keuhkoahtaumatauti (COPD)

COPD:n ja asbestin yhteys:

• Asbestialtistuminen voi pahentaa COPD:n oireita
• Tupakointi on merkittävin COPD:n riskitekijä
• Yhdistelmäaltistuminen lisää riskejä

Hengitystieinfektiot

Asbestialtistuminen ja infektioherkkyys:

• Vaurioitunut keuhkokudos voi olla alttiimpi infektioille
• Asbestoosissa infektioriski voi olla kohonnut
• Säännölliset rokotukset voivat olla suositeltavia

---

Asbestin ja tupakoinnin yhteisvaikutus

Tupakointi yhdessä asbestialtistumisen kanssa lisää merkittävästi terveysriskejä.

Riskin moninkertaistuminen

Työterveyslaitoksen mukaan tupakointi yhdessä asbestialtistumisen kanssa moninkertaistaa keuhkosyövän riskin:

• Asbestialtistuminen yksinään lisää keuhkosyövän riskiä
• Tupakointi on keuhkosyövän merkittävin yksittäinen riskitekijä
• Yhdessä vaikutukset eivät vain summaudu, vaan riski moninkertaistuu

Suositukset altistuneille

Jos olet altistunut asbestille:

• Tupakoinnin lopettaminen on erityisen tärkeää
• Keskustele lääkärin kanssa lopettamisesta
• Hyödynnä tarvittaessa tupakasta vieroituspalveluja

---

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet

Asbestiin liittyvää toimintaa säätelevät useat lait ja asetukset.

Keskeiset säädökset

Työturvallisuuslaki (738/2002)

• Työnantajan velvollisuudet työturvallisuudesta
• Riskien arviointi ja hallinta

Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015)

• Asbestipurkutyön säännöt
• Työntekijöiden suojelu
• Asbestikartoitus ja ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle
• Altistumisen raja-arvo 0,01 kuitua/cm³

Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015)

• Asbestipurkutyölupa
• Asbestipurkutyöntekijän pätevyys ja rekisterit

Jätelaki (646/2011)

• Asbestijätteen käsittely
• Jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn

Viranomaiset

---

Mitä tehdä, jos epäilee altistuneensa

Jos epäilet altistuneesi asbestille, toimi seuraavasti:

Välittömät toimenpiteet

1. Poistu altistumistilanteesta – Älä jatka työskentelyä altistumisen lähteellä
2. Pese kädet ja kasvot – Poista mahdolliset pinnalle jääneet kuidut
3. Vaihda vaatteet – Pese altistuneet vaatteet erikseen

Yhteydenotot

Työssä tapahtunut altistuminen:

• Ilmoita työnantajalle
• Ota yhteyttä työterveyshuoltoon
• Selvitä oikeutesi terveystarkastuksiin

Kotona tapahtunut altistuminen:

• Keskeytä remonttityöt
• Ota yhteyttä asbestikartoittajaan
• Konsultoi terveysasemaa tarvittaessa

Dokumentointi

Kirjaa muistiin:

• Altistumisen ajankohta ja kesto
• Altistumisen olosuhteet
• Käsitellyt materiaalit
• Mahdolliset todistajat

---

Riskien suhteuttaminen

Asbestin terveysriskejä on tärkeää arvioida oikeassa mittakaavassa.

Ehjän asbestin riski

Ehjä, käsittelemätön asbestimateriaali:

• Ei tyypillisesti vapauta kuituja ilmaan
• Normaalissa asumisessa riski on vähäinen
• Seuranta ja varovaisuus remonteissa riittävät

Merkittävän altistumisen riski

Merkittävä altistuminen tapahtuu tyypillisesti:

• Pitkäaikaisessa työperäisessä altistumisessa
• Asbestimateriaalien käsittelyssä ilman suojavarusteita
• Voimakkaasti vaurioituneiden materiaalien yhteydessä

Riskien vertailua

Asbestiriskien suhteuttaminen muihin terveysriskeihin:

Psykologinen kuormitus

Asbestihuoli voi aiheuttaa myös psykologista kuormitusta:

• Huoli aiemmasta altistumisesta
• Epävarmuus riskien suuruudesta
• Ahdistus mahdollisista sairauksista

Jos huoli asbestialtistumisesta kuormittaa merkittävästi, keskustelu terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voi auttaa suhteuttamaan riskejä.

---

Yhteenveto

Asbesti on vaarallinen, kun sen kuituja vapautuu hengitysilmaan, esimerkiksi rakenteita purettaessa, porattaessa tai hiottaessa. Asbestialtistuminen voi aiheuttaa keuhkopussin plakkeja, asbestoosia, keuhkosyöpää, mesotelioomaa sekä kurkunpään ja munasarjan syöpää. Viive altistumisesta sairauteen on pitkä, mesotelioomassa tavallisesti 30–50 vuotta. Ehjä asbestimateriaali ei normaalissa asumisessa tyypillisesti aiheuta välitöntä riskiä, joten keskeistä on selvittää asbesti ennen remonttia ja teettää purkutyö luvallisella urakoitsijalla. Tupakoinnin lopettaminen vähentää altistuneiden keuhkosyöpäriskiä merkittävästi.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka vaarallista lyhytaikainen altistuminen on?

Lyhytaikainen, yksittäinen altistuminen aiheuttaa tyypillisesti vähäisemmän riskin kuin pitkäaikainen tai toistuva altistuminen. Asbestisairaudet kehittyvät yleensä merkittävän, pitkäkestoisen altistumisen seurauksena. Yksittäinen lyhyt altistuminen ei kuitenkaan ole täysin riskitöntä, ja turhaa altistumista on syytä välttää.

Voiko asbestille altistua asuinhuoneistossa?

Altistuminen asuinhuoneistossa on mahdollista, jos asbestimateriaaleja työstetään tai ne ovat merkittävästi vaurioituneet. Ehjä asbestimateriaali ei tyypillisesti vapauta kuituja ja ei siten aiheuta välitöntä altistumisriskiä normaalissa asumisessa.

Kuinka kauan asbestisairauden kehittyminen kestää?

Työterveyslaitoksen mukaan viive on asbestoosissa vähintään 10 vuotta ja keuhkosyövässä yli 20 vuotta. Mesotelioomassa viive altistumisen alkamisesta sairauden alkuun on tavallisesti 30–50 vuotta. Tästä syystä aiemmin altistuneiden seuranta on tärkeää pitkään altistumisen päättymisen jälkeen.

Onko asbestille olemassa turvallista altistumistasoa?

Turvallista altistumistasoa asbestille ei ole osoitettu, ja mesoteliooma voi Työterveyslaitoksen mukaan aiheutua jo vähäisestä altistumisesta. Asbestityön turvallisuudesta annetun asetuksen mukaan altistuminen on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Työntekijän hengitysilman sitova raja-arvo on 21.12.2025 alkaen 0,01 kuitua/cm³ kahdeksan tunnin keskiarvona, mutta se on työsuojelun enimmäisarvo eikä turvaraja.

Voinko saada korvauksia asbestialtistumisesta?

Ammattitautilainsäädännön perusteella asbestisairaudet voivat oikeuttaa korvauksiin, jos sairaus on aiheutunut työperäisestä altistumisesta. Korvausasioissa kannattaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon ja vakuutusyhtiöön. Mesoteliooma korvataan Työterveyslaitoksen mukaan ammattitautina, kun osoitetaan yli kymmenen vuotta aiemmin tapahtunut, vähäinenkin työperäinen altistuminen.

---

Lue myös

• Asbestin tunnistaminen rakennuksessa
• Asbestikartoitus – milloin ja miksi
• Asbestipurkutyö – vaatimukset ja prosessi
• Asbestinäytteen ottaminen ja analysointi
• Asbesti eri vuosikymmenien rakennuksissa

---

Lähteet

• Työterveyslaitos – Asbesti
• Työterveyslaitos – Asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma
• Työterveyslaitos – Asbestoosi
• Työsuojeluhallinto – Asbesti
• Finlex – Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015