Asbestin terveysriskit ja altistuminen

Asbestin terveysriski syntyy ennen kaikkea siitä, että ilmaan vapautuneita kuituja hengitetään. Rakenteessa ehjänä oleva asbestimateriaali ei ole sama asia kuin pölyävä purkutyö, mutta sen läsnäolo on tärkeä tietää ennen remonttia. Asbestialtistuminen voi pitkällä aikavälillä lisätä vakavien keuhko- ja syöpäsairauksien riskiä. Yksittäisestä löydöstä tai mahdollisesta lyhyestä altistumisesta ei silti voi päätellä, että ihminen olisi sairastunut.

Tämä artikkeli auttaa erottamaan materiaalin, altistumistilanteen ja terveyden arvioinnin toisistaan. Se ei diagnosoi sairautta eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllistä arviota. Jos kysymys koskee purku-urakan lakisääteisiä vaiheita, lue asbestipurkutyön opas. Jos et tiedä, sisältääkö rakennusmateriaali asbestia, selvitä se asbestikartoituksen avulla ennen rakenteen rikkomista.

Mikä asbestissa aiheuttaa riskin?

Asbesti on useista luonnon mineraalikuiduista käytetty yhteisnimitys. Kuituja käytettiin aikanaan esimerkiksi rakennustuotteissa niiden ominaisuuksien vuoksi. Työterveyslaitoksen mukaan asbestipölyn hengittäminen voi aiheuttaa keuhkopussin muutoksia, asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa sekä lisätä eräiden muiden syöpien riskiä. Terveysriski ei perustu siihen, että asbesti olisi vain näkyvissä seinässä, vaan siihen, että irtoavia kuituja päätyy hengitysilmaan.

Kuituja voi vapautua, kun asbestia sisältävää materiaalia rikotaan, hiotaan, porataan, sahataan tai puretaan. Myös vaurioituneesta tai murenevasta materiaalista voi levitä pölyä. Työterveyslaitos toteaa, että rakenteisiin kiinteästi sidottu asbesti ei tavallisesti aiheuta ongelmaa normaalissa käytössä. Tämä ei ole lupaus jokaisen yksittäisen rakennuksen turvallisuudesta: jos materiaali on vaurioitunut tai tilassa näkyy pölyä, tilanne on selvitettävä.

Pelkkä rakennusvuosi, väri tai valokuva ei riitä tunnistamaan asbestia. Tuotteen koostumus voidaan varmistaa asianmukaisessa kartoituksessa ja tarvittaessa näytteellä. Asbestin ja sitä sisältävien tuotteiden valmistus ja maahantuonti kiellettiin Suomessa vuoden 1993 alusta sekä myynti ja käyttöönotto vuoden 1994 alusta. Vanhoja tuotteita on kuitenkin edelleen rakennuksissa. Vuosi 1994 ei ole yleinen raja, jonka jälkeen mitään materiaalia ei tarvitsisi selvittää ennen purkua.

Altistuminen ei ole sama kuin asbestin löytyminen

Altistumista arvioitaessa kysytään, vapautuiko kuituja ilmaan, missä henkilö oli, kuinka kauan hän oli paikalla ja oliko pölyn leviämistä estetty. Materiaalin löytyminen suljetusta rakenteesta ei vielä osoita, että asunnon asukas olisi hengittänyt kuituja. Toisaalta suojaamaton purku voi altistaa sekä tekijän että lähellä olevia henkilöitä. Ilmanäytteet, työmenetelmän tiedot ja tapahtumien aikajana voivat auttaa ympäristötilanteen arvioinnissa, mutta terveysriskiä ei voi ratkaista yhdestä jälkeenpäin otetusta mittauksesta.

Riski kasvaa yleisesti altistumisen voimakkuuden ja keston myötä. Työterveyslaitos erottaa sairauksien edellytyksiä: asbestoosi ja asbestiin liittyvä keuhkosyöpä ovat tyypillisesti yhteydessä pitkäaikaiseen ja voimakkaaseen altistumiseen, kun taas keuhkopussin plakit ja mesoteliooma voivat liittyä vähäisempäänkin altistumiseen. Tämä ei tarkoita, että jokainen pieni pölykontakti johtaisi sairauteen. Yksilön myöhempää sairastumista ei voi ennustaa pelkän kuvauksen perusteella.

Turvallista alinta altistumismäärää ei ole osoitettu. Siksi ehkäisyssä ei odoteta oireita tai tavoitella juuri sallittua enimmäispitoisuutta. Työssä altistuminen on pidettävä mahdollisimman vähäisenä, ja epäiltyä asbestimateriaalia ei pidä pölyttää ennen selvitystä. Kodin asukkaalle käytännön ero on selkeä: ehjän materiaalin tunnistaminen ja dokumentointi on eri toimenpide kuin pölyä aiheuttava purku.

Mitä sairauksia asbestialtistumiseen liittyy?

Asbestoosi on asbestipölyn aiheuttama keuhkokudoksen sidekudostuminen, joka voi heikentää hengitystoimintaa. Työterveyslaitoksen mukaan sen syntyyn liittyy yleensä voimakas ja pitkäaikainen altistuminen. Hengenahdistus tai yskä eivät yksin osoita asbestoosia, sillä niillä on monia mahdollisia syitä. Sairauden arviointi kuuluu lääkärille ja perustuu altistumistietoihin, tutkimuksiin sekä muiden syiden huomioon ottamiseen.

Keuhkopussin plakit ovat asbestialtistumiseen liittyviä hyvänlaatuisia muutoksia. Ne eivät ole sama asia kuin keuhkosyöpä eivätkä tarkoita, että henkilö välttämättä sairastuu syöpään. Työterveyslaitos kuvaa niiden voivan syntyä vähäisemmästäkin altistumisesta. Laajat keuhkopussin muutokset voivat vaikuttaa hengitykseen, mutta oireiden ja kuvantamislöydöksen välinen yhteys on aina arvioitava yksilöllisesti.

Asbesti lisää keuhkosyövän riskiä. Työterveyslaitoksen mukaan kaikki asbestikuitulaadut voivat aiheuttaa keuhkosyöpää. Tupakointi yhdessä asbestialtistumisen kanssa moninkertaistaa keuhkosyöpäriskin. Sen sijaan tupakoinnin ei kuvata olennaisesti vaikuttavan mesoteliooman riskiin samalla tavalla. Jos henkilö on altistunut asbestille ja tupakoi, tupakoinnin lopettaminen on tärkeä terveyttä tukeva toimi; se ei kuitenkaan poista aiemmin tapahtunutta altistumista.

Mesoteliooma on harvinainen pahanlaatuinen sairaus, joka voi kehittyä muun muassa keuhkopussiin tai vatsakalvolle. Useimmat tapaukset liittyvät asbestiin, ja Työterveyslaitoksen mukaan vähäinenkin altistuminen voi lisätä riskiä. Tämä on syy suhtautua myös lyhyen pölyävän työn ehkäisyyn vakavasti. Samalla on vältettävä tulkintaa, että jokainen lyhyt altistus aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä mesoteliooman. Sairauden toteaminen ja mahdollisen asbestiyhteyden arvio vaativat erikoissairaanhoidon tutkimuksia.

Työterveyslaitos mainitsee asbestiin liittyvinä sairauksina myös kurkunpään ja munasarjan syövän. Tällaisen maininnan tarkoitus ei ole selittää yksittäisen henkilön oiretta tai sairautta asbestilla. Kaikissa näissä sairauksissa on muitakin mahdollisia syitä, ja asbestin osuutta arvioidaan altistumishistorian sekä lääketieteellisen näytön perusteella. Artikkeli ei sisällä omia sairastumisprosentteja, koska sellaisia ei voi soveltaa suoraan yksittäiseen remonttitilanteeseen.

Miksi sairaus voi ilmetä vasta vuosien päästä?

Asbestiin liittyvien sairauksien ja altistumisen välillä voi olla pitkä viive. Työterveyslaitoksen mukaan asbestoosin viive on vähintään vuosia ja asbestiin liittyvä keuhkosyöpä todetaan tyypillisesti vasta pitkän ajan kuluttua altistumisen alkamisesta. Mesoteliooman viive on tavallisesti vuosikymmeniä. Nämä ovat sairauksien kuvauksia, eivät odotusaikoja tai määräaikoja, joiden jälkeen riski olisi nolla.

Pitkä viive selittää, miksi nyt havaittu rakennuksen asbesti ei kerro henkilön tämänhetkisten oireiden syytä. Heti pölyisen työn jälkeen ilmenevä yskä voi liittyä moniin hengitysteitä ärsyttäviin tekijöihin, mutta siitä ei voi päätellä asbestisairautta. Jos oire on voimakas, pitkittyy tai hengitys vaikeutuu, hae terveydenhuollon arviota tavallisten hoito-ohjeiden mukaan. Terveysammattilainen voi arvioida oireen kiireellisyyden ilman että asbestille altistumista pidetään jo todistettuna.

Altistumistiedon säilyttäminen on silti arvokasta. Kirjaa, missä työssä tai asunnossa mahdollinen altistus tapahtui, mitä materiaalia käsiteltiin, oliko työalue suojattu ja mitä mittauksia tai raportteja on tehty. Myöhempi lääketieteellinen arvio voi hyötyä näistä tiedoista enemmän kuin epätarkasta muistikuvasta. Dokumentointi ei tarkoita, että jokaiselle altistuneelle olisi tehtävä heti kuvantamistutkimus tai vuosittainen seulonta.

Miten kotona mahdollinen altistuminen selvitetään?

Jos epäilet rakenteessa asbestia ennen remonttia, pysäytä materiaalin työstö ja selvitä koostumus. Asbestikartoitus tehdään ennen purku- tai korjaustyötä, jossa rakenteissa voi olla asbestia, asetuksessa määrätyn rakennuttajan tai muun hanketta ohjaavan tai valvovan tahon vastuulla. Kartoituksen tarkoitus on tunnistaa työssä käsiteltävät asbestimateriaalit ja suunnitella turvallinen työ. Sen tulos ei yksin mittaa asukkaiden aiempaa hengitysaltistumista.

Jos epäily syntyy vasta pölyävän työn jälkeen, vältä lisäpölyn levittämistä ja estä kulku työn alueelle. Älä kuivaharjaa tai imuroi epäiltyä asbestipölyä tavallisella koti-imurilla. Ota yhteyttä työn tekijään, rakennuttajaan tai taloyhtiössä isännöintiin ja pyydä selvitys materiaalista sekä siitä, miten tila tutkitaan ja puhdistetaan. Terveysarvio ja rakennuksen puhtausarvio ovat erillisiä tehtäviä: toinen kuuluu terveydenhuoltoon, toinen asbestityön ja sisäilman ammattilaisille.

Asumisterveysasetuksessa säädetään asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman asbestikuitupitoisuudesta sekä pinnoille laskeutuneesta pölystä. Ilman pitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä, ja asbestikuitujen esiintyminen pinnoille laskeutuneessa pölyssä on toimenpiderajan ylittyminen. Säännös ei tarkoita, että jokaisen vanhan asunnon ilmasta pitäisi tehdä rutiinimittaus. Mittauksen tarve ja toteutus riippuvat tilanteesta, esimerkiksi epäillystä pölyn leviämisestä tai purkutyön jälkeisestä puhtauden varmistamisesta.

Työssä tapahtunut altistuminen on työnantajan asia

Työnantajan on arvioitava asbestityön vaarat, torjuttava pölyn muodostumista ja huolehdittava työntekijöiden suojauksesta. Asbestityön turvallisuudesta annetun asetuksen työntekijän raja-arvo on 21.12.2025 alkaen 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona. Se on työperäisen altistumisen enimmäisarvo, ei terveyden kannalta turvalliseksi todettu annos. Sama numero esiintyy myös purkutyön jälkeisen tilan puhtausmittauksessa, mutta kyse on eri arvioinnista.

Jos työssä on voinut tapahtua suojaamaton altistuminen, ilmoita asiasta työnantajalle ja työterveyshuoltoon. Tiedot työtehtävästä, materiaalista, ajankohdasta ja suojauksesta auttavat arvioinnissa. Työterveyshuolto voi arvioida altistumisen merkityksen ja jatkotoimet. Työterveyslaitos kuvaa asbestin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavana tekijänä, mutta tarkastusten sisältö ja seurantaväli määrittyvät työn ja altistumisarvion perusteella. Kaikille henkilöille ei tule samaa kuvaus- tai seurantapakettia.

Työnantajien syöpävaarallisille tekijöille altistuvia työntekijöitä koskeva ilmoitus- ja luettelointivelvollisuus on eri asia kuin asukkaan oma terveysseuranta. Jos olet tehnyt asbestityötä aiemmin, kerro siitä terveydenhuollossa. Erityisesti työperäiseksi epäillyn sairauden selvittelyssä altistushistoria on keskeinen. Ammattitautiepäily ja korvattavuus ratkaistaan erillisessä lääketieteellisessä ja vakuutusoikeudellisessa menettelyssä, ei pelkän asbestimateriaalin löytymisen perusteella.

Mitä tehdä, jos huoli on jo syntynyt?

Ensimmäinen askel on erottaa rakennukseen liittyvä välitön toimintatarve terveyshuolesta. Jos materiaalia työstetään parhaillaan, keskeytä pölyävä työ turvallisesti ja rajaa alue. Selvitä materiaalin asbestipitoisuus sekä tarvittava puhdistus ammattilaisen kanssa. Jos sinulla on oireita tai altistuminen oli merkittävä, keskustele terveydenhuollon kanssa. Lääkäri arvioi, tarvitaanko tutkimuksia ja milloin; artikkelista ei voi päätellä sopivaa tutkimusta yksittäiselle ihmiselle.

Kerro terveydenhuollolle mahdollisimman tarkasti altistumistilanteesta. Kerro, oliko kyse työstä vai kotiremontista, oliko materiaali varmistettu asbestiksi, miten sitä käsiteltiin ja oliko hengityssuojausta tai työalueen eristystä. Älä arvioi itse kuitupitoisuutta silmämääräisen pölyn perusteella: myös muu rakennuspöly voi näyttää samalta. Jos raportteja on, ota ne mukaan. Jos niitä ei ole, kuvaa epävarmuus sellaisena kuin se on.

Vältä myös omaehtoista laajaa terveystutkimusten tilaamista pelkän lyhyen epäilyn perusteella. Tutkimusten hyöty ja mahdolliset haitat riippuvat henkilön oireista, iästä, aiemmasta altistumisesta ja muusta terveydestä. Työterveyshuollon tai hoitavan lääkärin tehtävä on päättää, mikä selvitys palvelee juuri sinun tilannettasi. Huoli voi itsessään kuormittaa, ja siitäkin voi puhua terveydenhuollossa ilman että oireiden oletetaan johtuvan asbestista.

Asbestin ehkäisy remonttia suunniteltaessa

Turvallisin tapa hallita riskiä on estää kuitujen pääsy ilmaan. Ennen purkua selvitetään, voiko käsiteltävässä rakenteessa olla asbestia. Jos voi, rakennuttaja huolehtii asetuksen mukaisesta kartoituksesta. Purkutyö suunnitellaan kartoituksen perusteella ja tehdään työturvallisuuslain piiriin kuuluvassa työssä lain mukaisin pätevyyksin, luvin ja rajatuin poikkeuksin. Pelkkä suodatinmaski tai ikkunan avaaminen ei korvaa asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelmaa.

Asbestia sisältävän ehjän rakenteen jättäminen paikalleen voi joissakin tilanteissa olla mahdollista, kun se ei pölyä ja tuleva käyttö on turvallista. Asbestityön turvallisuudesta annettu asetus sallii tietyin edellytyksin rakenteeseen jätetyn asbestin peittämisen ja tarvittaessa merkitsemisen. Tätä ei pidä kuvata yleiseksi kehotukseksi maalata kaikki epäilyttävä materiaali umpeen. Ensin on tiedettävä, mitä rakenteessa on, mikä sen kunto on ja miten tulevat huolto- ja remonttityöt voidaan tehdä turvallisesti.

Taloyhtiössä asukkaan kannattaa ilmoittaa vaurioituneesta tai remontissa löytyneestä epäillystä asbestimateriaalista isännöintiin tai hallitukselle ja noudattaa muutostyön ilmoituskäytäntöä. Omakotitalossa omistaja koordinoi selvitystä ja tilattavaa työtä. Kummassakaan tapauksessa asbestihuolta ei ratkaise pelkkä rakennuksen ikä tai naapurin vastaava remontti. Asbestin tunnistamisen opas auttaa ymmärtämään, miksi materiaali on tutkittava eikä arvattava.

Miten tulkita lyhyttä altistumista?

Yksittäinen lyhyt altistumistilanne on eri asia kuin vuosien suojaamaton asbestityö. Työterveyslaitoksen mukaan pitkä ja voimakas altistuminen liittyy asbestoosiin ja asbestiin liittyvään keuhkosyöpään, mutta mesoteliooman ja pleuraplakkien riski voi lisääntyä vähäisemmästäkin altistumisesta. Tästä ei voi johtaa yksilöllistä sairastumistodennäköisyyttä, koska todellinen kuitupitoisuus ja hengitetty määrä jäävät usein tuntemattomiksi.

Sana ”vähäinen” ei siis tarkoita mitattua turvarajaa, eikä sana ”asbesti” tarkoita automaattista sairastumista. Käytännössä on hyödyllisempää selvittää, mistä materiaalista oli kyse ja levisikö pölyä, kuin nimetä tapahtuma valmiiksi vaarattomaksi tai vakavaksi. Jos työ tehtiin ilman suojausta, ilmoita tapahtumasta asianmukaiselle taholle ja säilytä tiedot. Terveydenhuollon ammattilainen voi suhteuttaa huolta, oireita ja mahdollista aiempaa työaltistumista.

Riskitaulukot, joissa yksittäinen remonttipäivä luokitellaan esimerkiksi ”kohtalaiseksi” tai ”suureksi”, eivät perustu riittävään tietoon ilman altistumismittausta ja olosuhteiden selvitystä. Siksi tässä oppaassa ei ole sellaista taulukkoa eikä vuosittaisten asbestisairauksien tapausmääristä johdettua henkilökohtaista ennustetta. Vakava sairaus voidaan ehkäistä parhaiten estämällä uusi altistuminen, ei arvaamalla menneen tapahtuman numeroarvoa.

Jos altistuminen liittyy toisen tekemään remonttiin, pyydä työn toteuttajalta ja tilaajalta kartoitus, työalueen rajauksen kuvaus sekä mahdolliset puhtausmittauksen tulokset. Niistä voi selvitä, mikä materiaali käsiteltiin ja mihin pölyä on voinut levitä. Asiakirjojen puuttuminen ei yksin todista sairastumista, eikä valmis puhtausmittaus kerro takautuvasti jokaisen henkilön hengittämää kuitumäärää. Säilytä oma aikajana ja erottele varmistettu materiaalilöydös, epäilty altistuminen ja lääkärin tekemä arvio toisistaan.

Erota ympäristön puhtaus ja henkilön terveydentila

Rakennuksen tutkimuksessa kysytään, sisältääkö käsitelty materiaali asbestia ja onko kuituja päätynyt ilmaan tai pinnoille. Henkilön terveydentilan tutkimuksessa kysytään aivan muuta: onko oireita, mitä aiemmasta altistumisesta tiedetään ja onko lääketieteellisille tutkimuksille aihetta. Hyvä puhtausmittaus kertoo mitatun tilan tilanteesta mittaushetkellä. Se ei todista, ettei kukaan olisi altistunut aiemmin. Vastaavasti aiempi pölyävä työ ei yksin todista, että huoneessa olisi edelleen asbestikuituja.

Tämän eron vuoksi tilan puhdistamista ja mahdollista terveysarviota ei pidä jättää odottamaan toisiaan. Työn tekijä ja rakennuttaja vastaavat asbestipurkutyön turvallisen jatkokäytön selvittämisestä sääntöjen mukaisesti. Asukas voi kertoa lääkärille altistumishuolestaan, vaikka kaikki materiaalinäytteet eivät vielä olisi valmistuneet. Molemmille osapuolille kannattaa antaa samat tosiasiat tapahtumasta ja merkitä epävarmat asiat epävarmoiksi. Näin terveydenhuollossa ei tarvitse tulkita urakkaraporttia diagnoosiksi eikä urakoitsijan tarvitse antaa lääketieteellisiä lupauksia.

Jos samassa rakennuksessa on useita asukkaita, heidän tilanteensa voivat erota. Pölyävän työn tekijä, viereisessä huoneessa ollut henkilö ja toisessa rakennusosassa asunut henkilö eivät välttämättä ole hengittäneet samaa ilmaa. Ketään ei silti pidä sulkea pois arvioinnista pelkän huoneen nimen perusteella, jos pölyn kulkureittejä ei tunneta. Selvitä ensin työn toteutus ja ilmanvaihdon sekä kulun järjestelyt asiantuntijan kanssa. Sen jälkeen jokainen voi tarvittaessa keskustella omista oireistaan ja huolistaan terveydenhuollossa.

Yhteenveto

Asbestin löytyminen rakenteesta, asbestikuitujen vapautuminen ilmaan ja ihmisen sairastuminen ovat kolme eri asiaa. Asbestin pölyävä käsittely voi altistaa, ja altistuminen voi lisätä erityisesti pitkän viiveen jälkeen ilmenevien keuhko- ja syöpäsairauksien riskiä. Ehjään rakenteeseen sidottu asbesti ei tavallisessa käytössä yleensä aiheuta samaa tilannetta. Jos epäilet pölyämistä, keskeytä työ, rajaa alue, selvitä materiaali ja puhtaus sekä hakeudu tarvittaessa terveydenhuollon arvioon. Yksilöllistä diagnoosia tai sairastumisriskiä ei voi tehdä artikkelin perusteella.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko asbestille altistua asumalla vanhassa talossa?

Vanhan talon ikä ei yksin osoita altistumista. Ehjässä rakenteessa kiinni oleva asbesti ei yleensä pölyä normaaliin huoneilmaan, mutta rikkoutunut materiaali tai suojaamaton purku voi muuttaa tilanteen. Selvitä materiaali ja mahdollinen pölyn leviäminen, jos niistä on perusteltu epäily.

Onko lyhyt asbestialtistus vaaraton?

Sitä ei voi luvata vaarattomaksi, mutta yksittäisestä lyhyestä tilanteesta ei voi myöskään päätellä tulevaa sairautta. Riski riippuu muun muassa kuitupitoisuudesta ja altistumisen kestosta. Lopeta uusi altistuminen, dokumentoi tapahtuma ja keskustele terveydenhuollon kanssa, jos altistuminen tai oireet huolestuttavat.

Näkyykö asbestisairaus heti altistumisen jälkeen?

Asbestiin liittyvissä sairauksissa viive altistumisesta sairauden ilmenemiseen on tavallisesti pitkä. Heti pölyisen työn jälkeen ilmenevä oire ei yksin osoita asbestisairautta. Hakeudu tutkimuksiin oireiden perusteella ja kerro mahdollisesta altistumisesta lääkärille.

Onko työntekijän raja-arvo sama kuin turvallinen annos kotona?

Ei. Työntekijän kahdeksan tunnin altistumisraja-arvo on työsuojelun enimmäisarvo, ei turvalliseksi todettu annos. Asunnon sisäilmaa ja pinnoille laskeutunutta pölyä koskevat omat asumisterveysasetuksen vaatimukset. Kumpikaan numero ei korvaa altistumisen ehkäisyä.

Voiko asbestisairaudesta saada ammattitautikorvauksen?

Työperäisestä altistumisesta aiheutunut sairaus voidaan arvioida ammattitautina, mutta pelkkä altistuminen tai rakennuksen asbestilöydös ei vielä ole korvattava sairaus. Diagnoosi, työperäinen altistumishistoria ja vakuutusjärjestelmän edellytykset arvioidaan erikseen. Ota epäilyssä yhteys työterveyshuoltoon tai hoitavaan lääkäriin.

Lähteet

• Työterveyslaitos: Asbesti; asbestin aiheuttama keuhkosyöpä ja mesoteliooma; asbestin aiheuttamat keuhkopussin hyvänlaatuiset sairaudet
• Työterveyslaitos: Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä sisäilman terveysvaikutukset
• Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015 ja muutosasetus 886/2025 (Finlex)
• Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015 (Finlex)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus 545/2015, 19 § (Finlex)