Velkajärjestely asuntovelalliselle – säilytä asunto vaikeuksissa

Velkajärjestely on lakisääteinen menettely, jossa tuomioistuin voi maksukyvyttömän yksityishenkilön taloudellisen tilanteen korjaamiseksi määrätä velkoja koskevista järjestelyistä ja vahvistaa maksukykyä vastaavan maksuohjelman (laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993). Asuntovelalliselle velkajärjestely voi mahdollistaa omistusasunnon säilyttämisen vakavista maksuvaikeuksista huolimatta. Tässä oppaassa käydään läpi velkajärjestely asuntovelallisen näkökulmasta: miten omistusasunto ja asuntolaina käsitellään, mitä takaajalle tapahtuu ja mistä saa apua. Velkajärjestelyn yleisiä perusteita käsitellään myös artikkelissa mitä on velkajärjestely. Jäljempänä pelkät pykäläviittaukset tarkoittavat velkajärjestelylakia, ellei toisin mainita.

Mikä on velkajärjestely?

Velkajärjestely on tuomioistuimen vahvistama maksuohjelma, jonka avulla maksukyvytön yksityishenkilö voi maksaa velkojaan oman maksukykynsä mukaan. Menettelyn ymmärtäminen auttaa arvioimaan, voiko se olla ratkaisu omaan tilanteeseesi ja mitä se edellyttää sinulta.

Määritelmä

Velkajärjestelyssä velallinen käyttää velkojen maksuun maksuvaransa eli ne tulot, joita hän ei tarvitse välttämättömiin elinkustannuksiin ja elatusvelvollisuuteen (5 §). Tavallisten velkojen osalta järjestely on pääsääntöisesti kolmen vuoden mittainen, mutta omistusasunnon säilyttäminen voi pidentää sitä (30 §). Tavallisten velkojen määrää voidaan alentaa tai maksuvelvollisuus poistaa, jos velkajärjestelyä ei muuten voida toteuttaa (25 §).

Lain tarkoitus

Velkajärjestelylain tarkoitus on korjata maksukyvyttömän yksityishenkilön taloudellinen tilanne. Laki turvaa välttämättömät elinkustannukset ja perusturvaan kuuluvan omaisuuden, kuten omistusasunnon, jos maksukyky riittää. Tavallisia velkojia kohdellaan lähtökohtaisesti tasapuolisesti (31 §). Toisaalta laki edellyttää velalliselta tietojen antamista ja myötävaikutusta (6–7 §).

Kenelle sopii?

Velkajärjestely voi olla mahdollinen, jos olet maksukyvytön eikä maksukyvyttömyys korjaannu kohtuudella (9 §). Väliaikainen tulojen lasku sen sijaan voi estää velkajärjestelyn, sillä laissa on erikseen säädetty väliaikaisesta esteestä (9 a §). Velkajärjestely voi olla mahdollinen myös aiemmasta elinkeinotoiminnasta jääneiden velkojen osalta (9 § 2 mom.). Jos elinkeinotoiminta jatkuu, laissa on lisäedellytyksiä (7 luku).

Velkajärjestelyn edellytykset

Velkajärjestelyn saaminen edellyttää, että olet maksukyvytön ja että jokin laissa säädetyistä perusteista täyttyy. Lisäksi hakemus voidaan hylätä, jos jokin esteperuste on olemassa. Edellytykset ja esteet kannattaa käydä läpi talous- ja velkaneuvojan kanssa ennen hakemista.

Maksukyvyttömyys

Velkajärjestely voidaan myöntää velalliselle, joka on maksukyvytön eikä kohtuudella kykene parantamaan maksukykyään, jos jompikumpi kahdesta perusteesta täyttyy (9 §). Ensimmäinen peruste on, että maksukyvyttömyyden pääasiallinen syy on maksukyvyn olennainen heikentyminen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman omaa syytä. Toinen peruste on, että velkajärjestelyyn on muuten painavat perusteet ottaen huomioon velkojen määrä suhteessa maksukykyyn.

Väliaikainen syy, kuten lyhytaikainen tulojen lasku, voi estää velkajärjestelyn (9 a §). Syytä ei pidetä väliaikaisena, jos maksuvaran puuttuminen johtuu yli 12 kuukautta kestäneestä työttömyydestä.

Esteperusteet

Velkajärjestelyä ei voida myöntää muun muassa, jos velallinen on sopimattomasti heikentänyt taloudellista asemaansa tai järjestellyt sitä velkojien vahingoksi (10 §). Este on myös, jos velallinen on antanut velkajärjestelyä varten vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai laiminlyönyt tietojenanto- tai myötävaikutusvelvollisuutensa. Este on myös, jos velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden katsoa piittaamattomiksi ja vastuuttomiksi. Lisäksi este on, jos velalliselle on velkajärjestelyn hakemista edeltäneiden 13 vuoden aikana vahvistettu maksuohjelma tai aiempi maksuohjelma ei ole päättynyt.

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja laissa on muitakin esteitä, kuten rikokseen perustuva maksuvelvollisuus tietyin edellytyksin. Velkajärjestely voidaan esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä (10 a §), ja silloin maksuohjelma kestää viisi vuotta.

Muut huomioitavat

Ennen hakemista velallisen on selvitettävä mahdollisuudet päästä velkojien kanssa sovintoon, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta (11 §). Oikeuspalveluviraston mukaan velkajärjestely on yleensä mahdollista vasta, kun velkojen ottamisesta on kulunut aikaa muutamia vuosia. Koko menettelyn ajan velallisen on annettava kaikki tarpeelliset tiedot ja myötävaikutettava menettelyyn (6–7 §).

Asunnon säilyttäminen velkajärjestelyssä

Asuntovelallisen tärkein kysymys on yleensä se, saako omistusasunnon säilyttää. Vastaus riippuu siitä, riittääkö maksuvara sekä asuntolainan että tavallisten velkojen vähimmäismaksujen hoitamiseen. Jos ei riitä, asunto on lähtökohtaisesti myytävä, mutta laissa on tähän poikkeuksia.

Onko mahdollista?

Omistusasunnon säilyttäminen on mahdollista tietyin edellytyksin. Omistusasunto kuuluu velallisen perusturvaan (5 §). Oikeuspalveluviraston mukaan omassa tai perheen vakituisessa käytössä olevan omistusasunnon voi säilyttää, jos maksuvara riittää asuntoon kohdistuvan vakuusvelan ja vakuudettomien velkojen vähimmäiskertymän maksamiseen. Maksuohjelma voi tällöin kestää kolmea vuotta pidempään, tavallisten velkojen osalta enintään 10 vuotta (30 §).

Vähimmäiskertymä

Kun velallisella on omistusasunto, tavallisille veloille on maksettava vähintään kaksi erää (32 §). Ensimmäinen on mahdollinen ylijäämäarvo, joka jää, kun asunnon todennäköisestä myyntihinnasta vähennetään myyntikulut, asuntoon kohdistuvat velat ja asumissuojaosuus. Asumissuojaosuudella tarkoitetaan pääomaa, jolla perheen asuminen edullisimmalla saatavilla olevalla tavalla turvattaisiin. Toinen on se kertymä, jonka viiden vuoden maksuohjelma tuottaisi, jos asumiskulut arvioitaisiin edullisimman saatavilla olevan asumisvaihtoehdon mukaan.

Vähimmäiskertymä koskee velallista riippumatta siitä, saako hän säilyttää asuntonsa vai onko se myytävä.

Asuntolaina maksuohjelmassa

Asuntolaina on yleensä vakuusvelka, jolla on omat sääntönsä. Velallisen maksuvarasta osoitetaan ensin vakuusvelkaosuus, jonka on riitettävä maksamaan vähintään vakuusvelan nykyarvo kohtuullisessa ajassa (29 §). Aika ei saa ilman erityistä syytä olla olennaisesti pidempi kuin jäljellä oleva alkuperäinen luottoaika.

Vakuusvelan määrää ei voida alentaa eikä maksuvelvollisuutta poistaa (26 §). Maksuaikataulua voidaan kuitenkin muuttaa ja luottokustannuksia alentaa lain rajoituksin, ja erääntynyttä viivästyskorkoa voidaan alentaa tai se voidaan poistaa. Velkajärjestely ei vaikuta velkojan esinevakuusoikeuden pysyvyyteen tai sisältöön (26 §). Oikeuspalveluviraston mukaan vakuusvelan maksuaikataulu on yleensä alkuperäisen vakuusvelan maksuaikataulun mukainen.

Ylisuuri asunto

Jos omistusasuntoa ei voida säilyttää, se on myytävä. Asunto on myytävä, jos velallinen ei kykenisi enintään 10 vuotta kestävällä maksuohjelmalla asunnon säilyttäen maksamaan tavallisten velkojen vähimmäiskertymää (33 §). Asuntoa ei kuitenkaan myydä, jos myynti lisäisi tavallisille veloille tulevaa kertymää vain vähän tai jos kohtuullista muuta asuntoa ei ole saatavissa.

Asunto on myös myytävä, jos velallinen ei kykene maksamaan vakuusvelkaosuutta (29 §). Tuomioistuin voi velallisen vaatimuksesta lykätä myyntiä enintään vuodella, jos se on kohtuullista ja velallinen pystyy maksamaan vakuusvelan juoksevan koron (35 §).

Velkajärjestelyn vaiheet

Velkajärjestely etenee neuvonnasta hakemukseen, tuomioistuimen päätöksiin ja lopulta maksuohjelman noudattamiseen. Prosessin vaiheiden tunteminen auttaa varautumaan siihen, mitä kussakin vaiheessa edellytetään ja milloin perintä loppuu.

Vaihe 1: Talous- ja velkaneuvonta

Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvontaan. Palvelu on maksutonta, ja sitä järjestää valtio. Neuvoja arvioi kanssasi velkajärjestelyn edellytykset ja esteet. Neuvonnasta ei saa taloudellista tukea tai rahaa.

Vaihe 2: Hakemus käräjäoikeuteen

Oikeuspalveluviraston mukaan hakemukseen tarvitaan yleensä asiakirjat, joista ilmenevät tulot, menot, omaisuus ja terveydentila, sekä tiedot veloista. Lisäksi tarvitaan itse kirjoitettu selvitys velkaantumisesta: miksi velat ovat syntyneet ja miksi niitä ei ole pystytty maksamaan. Talous- ja velkaneuvoja valmistelee hakemuksen kanssasi ja lähettää sen käräjäoikeuteen. Velkajärjestelystä päättää velallisen yleisen oikeuspaikan tuomioistuin (49 §).

Vaihe 3: Päätös aloittamisesta

Käräjäoikeus lähettää hakemuksen velkojille, kanssavelallisille ja takaajille lausuttavaksi. Sen jälkeen se päättää velkajärjestelyn aloittamisesta tai hylkää hakemuksen. Käräjäoikeus voi määrätä selvittäjän, jos se on tarpeen. Jos hakemukseen on liitetty maksuohjelmaehdotus, selvittäjä määrätään vain riitaisuuden tai epäselvyyden vuoksi (64 §).

Velkajärjestelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa perintätoimia järjestelyyn kuuluvan velan perimiseksi (13 §). Oikeuspalveluviraston mukaan velkojen perintä ja mahdollinen ulosmittaus jatkuvat yleensä siihen asti, kunnes käräjäoikeus antaa päätöksen.

Vaihe 4: Maksuohjelma

Maksuohjelmaehdotuksen laatii talous- ja velkaneuvoja tai selvittäjä. Ehdotuksessa määritellään velallisen maksuvara, vakuusvelkojen ja tavallisten velkojen maksut sekä lisäsuoritusvelvollisuus.

Vaihe 5: Vahvistaminen

Tuomioistuin vahvistaa maksuohjelman ja sen alkamispäivän sekä velalliselle asetettavat velvoitteet. Samalla se vahvistaa maksuohjelman keston. Kesto on pääsääntöisesti 3 vuotta ja esteestä huolimatta myönnetyssä velkajärjestelyssä 5 vuotta. Kun velallinen säilyttää omistusasunnon, kesto voi olla pidempi, tavallisten velkojen osalta enintään 10 vuotta.

Vaihe 6: Maksuohjelman noudattaminen

Maksuohjelman aikana velallinen maksaa ohjelman mukaiset suoritukset ja antaa pyydetyt selvitykset. Lisäksi velallinen maksaa lisäsuoritukset, jos tulot kasvavat tai hän saa esimerkiksi perinnön (35 a §).

Maksuohjelma käytännössä

Maksuohjelman sisältö riippuu siitä, kuinka paljon tuloistasi jää välttämättömien menojen jälkeen ja miten se jaetaan eri velkojen kesken. Tässä osiossa käydään läpi, miten maksuvara lasketaan ja miten asuntolainaa ja muita velkoja kohdellaan.

Maksukyky

Maksuvara lasketaan vähentämällä nettotuloista välttämättömät elinkustannukset, jotka perustuvat oikeusministeriön asetukseen, sekä elatusvelvollisuudesta aiheutuvat menot (4–5 §). Maksuvarasta vähennetään vielä vakuusvelkaosuus, esimerkiksi asuntolainan maksut. Jäljelle jäävä osa on tavallisille veloille jaettava osuus.

Välttämättömät elinkustannukset

Maksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon varallisuuden rahaksimuutosta saatavat varat sekä tulot ja ansaintamahdollisuudet iän, työkyvyn ja muiden olosuhteiden mukaan (4 §). Lisäksi huomioon otetaan välttämättömät elinkustannukset ja elatusvelvollisuus. Välttämättömien elinkustannusten rahamäärät vahvistetaan oikeusministeriön asetuksella ja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan.

Velkojen kohtelu

Asuntolaina eli vakuusvelka maksetaan vähintään nykyarvoltaan. Sen määrää ei alenneta, mutta aikataulua ja luottokustannuksia voidaan muuttaa (26 ja 29 §). Vakuudettomat velat saavat yhtäläisen suhteellisen osuuden maksuvarasta, ja maksamatta jäävä osa voidaan poistaa (25 ja 31 §). Etuoikeutettu elatusapuvelka maksetaan ensin (31 §). Saldopäivän ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertyneet korot ovat puolestaan viimesijaisia (31 §).

Velkajärjestelyn vaikutukset

Velkajärjestely vaikuttaa sinuun, asuntolainaasi, muihin velkoihisi ja mahdolliseen takaajaan eri tavoin. Etujen lisäksi on hyvä tietää seuraukset, kuten maksuhäiriömerkintä ja takaajan vastuun säilyminen.

Velalliselle

Velkajärjestelyn myönteinen puoli on, että velat järjestetään maksukykyä vastaaviksi ja omistusasunto voidaan säilyttää, jos maksuvara riittää. Maksuohjelmassa voidaan tavallisten velkojen maksamatta jäävän osan maksuvelvollisuus poistaa, jos velkajärjestelyä ei muuten voida toteuttaa (25 §).

Kielteinen puoli on maksuhäiriömerkintä. Velkajärjestelytieto merkitään velkajärjestelyrekisteriin, kun hakemus on tullut vireille, ja se näkyy luottotiedoissa maksuhäiriömerkintänä (velkajärjestelyrekisterilaki 368/2017 3 §, luottotietolaki 13 §). Rekisteristä tieto poistetaan, kun maksuohjelman kesto on päättynyt, ja luottotiedoista merkintä poistetaan kuukauden kuluessa siitä, kun tieto on poistettu rekisteristä (velkajärjestelyrekisterilaki 5 §, luottotietolaki 18 §). Jos hakemus hylätään tai maksuohjelma määrätään raukeamaan, rekisteritieto poistetaan kahden vuoden kuluttua ratkaisusta. Jos maksuohjelma on määrätty raukeamaan velallisen omasta hakemuksesta, tieto poistetaan luottotiedoista kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun velallinen osoittaa ohjelman rauenneen. Lisäksi elintaso on maksuohjelman ajan sidottu välttämättömiin elinkustannuksiin.

Asuntolainalle

Asuntolainan maksuaikataulua voidaan muuttaa velkajärjestelyssä. Lykkäytyvät luottokustannukset voidaan maksaa myöhemmin nykyarvon turvaavalla korolla, ja luottokustannuksia voidaan alentaa lain rajoituksin. Lisäksi erääntynyttä viivästyskorkoa voidaan alentaa tai se voidaan poistaa.

Muille veloille

Tavalliset velat saavat suhteellisen osuuden maksuvarasta. Velan määrää voidaan alentaa tai maksuvelvollisuus poistaa, jos velkajärjestelyä ei muuten voida toteuttaa, ja velkaan sovelletaan velkojan kannalta lievintä keinoa, joka riittää korjaamaan tilanteen (25 §).

Takaajalle

Velkajärjestelyn alkaminen ei estä velkojaa perimästä velkaa takaajalta tai kolmannen asettamasta vakuudesta eikä eräännyttämästä velkaa takaajan osalta (14 §). Oikeuspalveluviraston mukaan takaaja voi joutua maksamaan sen osan velasta, jota velallinen ei pysty maksamaan, ja joissakin tapauksissa koko jäljellä olevan velan.

Takaaja voi neuvotella velkojan kanssa, hakea itse velkajärjestelyä tai hakea takausvastuun järjestelyä, jossa maksuaikaa voidaan pidentää mutta velan määrä pysyy samana (10 luku). Velallinen ja takaaja voivat myös hakea velkajärjestelyä yhdessä (8 §). Takaajan oikeuksista kerrotaan artikkelissa takaajan vastuu asuntolainassa.

Velkajärjestelyn vaihtoehdot

Velkajärjestely ei ole ainoa keino selvitä maksuvaikeuksista, ja laki edellyttääkin, että sovinnon mahdollisuus selvitetään ensin. Vaihtoehdot ovat usein kevyempiä, mutta niillä on omat ehtonsa ja seurauksensa.

Vapaaehtoinen velkasovinto

Ennen velkajärjestelyä voit neuvotella suoraan velkojien kanssa ja sopia maksusuunnitelmista ilman tuomioistuinta. Vapaaehtoinen sovinto voi olla nopeampi ja joustavampi kuin velkajärjestely. Velkajärjestelylaki edellyttää, että sovinnon mahdollisuus on selvitetty ennen hakemista. Huomaa kuitenkin, että myös sovinnosta voi syntyä luottotietomerkintä. Näin voi käydä, jos velallinen tunnustaa kirjallisesti lyöneensä maksun laimin useamman velkojan kanssa tehdyn tai muuten laaja-alaisen maksujärjestelyn yhteydessä (luottotietolaki 13 §).

Pankin kanssa neuvottelu

Asuntolainan osalta pankin kanssa voi neuvotella esimerkiksi lyhennysvapaasta, laina-ajan pidennyksestä tai maksuohjelman muuttamisesta. Neuvotteluista kerrotaan artikkelissa asuntolainan uudelleenneuvottelu.

Kuluttajansuojalain mukaan luotonantaja saa eräännyttää luoton maksuviivästyksen perusteella vasta, kun maksu on viivästynyt vähintään kuukauden ja on edelleen maksamatta. Kertaluotossa edellytetään lisäksi, että viivästynyt määrä on vähintään 10 % (useammasta maksuerästä koostuvana vähintään 5 %) luoton alkuperäisestä määrästä tai käsittää koko jäännössaatavan, tai että maksu on viivästynyt vähintään kuusi kuukautta ja on olennaisilta osin maksamatta. Muun sopimusrikkomuksen perusteella eräännyttäminen edellyttää, että rikkomus on olennainen (KSL 7:33; asuntoluotoissa 7 a:31). Jos viivästys johtuu kuluttajan sairaudesta, työttömyydestä tai muusta siihen verrattavasta hänestä riippumattomasta seikasta, luotonantaja ei saa eräännyttää luottoa, paitsi jos tämä olisi viivästyksen kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen luotonantajalle ilmeisen kohtuutonta (KSL 7:34).

Järjestelylaina

Oikeuspalveluviraston mukaan velat voi yhdistää järjestelylainalla, jolla maksetaan erilliset velat. Vapaaehtoista järjestelylainaa voi hakea pankista tai luottolaitoksesta. Hyvinvointialueen sosiaaliseen luottoon ja Takuusäätiön järjestelylainaan ei tarvita omaa vakuutta tai takaajaa, eikä maksuhäiriömerkintä estä niitä.

Ulosotto

Jos velat siirtyvät ulosottoon, Ulosottolaitoksen mukaan ne pyritään perimään ensisijaisesti ulosmittaamalla pankkitilillä olevia varoja, palkkaa tai muuta säännöllistä tuloa. Jos omaisuutta joudutaan myymään, vakituinen asunto myydään vasta viime sijassa. Oikeuspalveluviraston mukaan ulosmittaus päättyy, kun velkajärjestelyn maksuohjelma alkaa, ja velat maksetaan sen jälkeen suoraan velkojille maksuohjelman mukaisesti.

Velkajärjestelyyn hakeminen

Velkajärjestelyä haetaan käräjäoikeudesta, mutta käytännössä hakemus valmistellaan yhdessä maksuttoman talous- ja velkaneuvonnan kanssa. Tässä osiossa kerrotaan, mistä apua saa, mitä menettely maksaa ja kuinka kauan maksuohjelma kestää.

Missä haetaan?

Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta auttaa hakemuksen tekemisessä, ja palvelu on maksutonta. Asioinnin voi aloittaa sähköisesti tai puhelimitse. Hakemus käsitellään velallisen yleisen oikeuspaikan käräjäoikeudessa, ja talous- ja velkaneuvoja lähettää hakemuksen ja avustaa koko käsittelyn ajan.

Kustannukset

Oikeuspalveluviraston mukaan sekä talous- ja velkaneuvonta että käsittely käräjäoikeudessa ovat maksuttomia. Jos käräjäoikeus määrää selvittäjän, velallinen maksaa selvittäjän palkkiosta enintään neljän kuukauden maksuvaraa vastaavan määrän, ja ylittävä osa maksetaan valtion varoista (70 §). Maksuohjelma pitenee tällöin enintään neljä kuukautta (30 §).

Kesto

Maksuohjelman kesto määräytyy lain mukaan (30 §). Tavallisten velkojen ohjelma kestää pääsääntöisesti 3 vuotta, ja esteestä huolimatta myönnetyssä velkajärjestelyssä 5 vuotta. Jos velallinen säilyttää omistusasunnon, kesto voi olla pidempi, tavallisten velkojen osalta enintään 10 vuotta. Ohjelma voi myös olla lyhyempi, jos maksuvara puuttuu pysyvästi sairauden, iän tai muun vastaavan syyn vuoksi. Yksityishenkilövelkojan vaatimuksesta ohjelmaa voidaan jatkaa tämän velan osalta enintään kahdella vuodella, jos jatkaminen on kohtuullista (31 a §). Vakuusvelan, kuten asuntolainan, maksu voi jatkua tavallisten velkojen maksuohjelman jälkeen alkuperäisen laina-ajan mukaisesti.

Elämä velkajärjestelyn aikana

Maksuohjelman aikana arki jatkuu pääosin tavalliseen tapaan, mutta talous on tiukasti sidottu ohjelmaan. Siksi kannattaa tietää, mikä on sallittua, mikä voi vaarantaa ohjelman ja miten tulojen muutokset vaikuttavat.

Mitä saa tehdä?

Velkajärjestelyn aikana voit tehdä töitä, asua tavalliseen tapaan, myös omistusasunnossa, jos se säilytetään, ja elää normaalia perhe-elämää. Myös omistusasunnon voi myydä. Oikeuspalveluviraston mukaan myyntihinnasta maksetaan silloin ensin vakuusvelka, myyntikulut ja mahdolliset veroseuraamukset ja sen jälkeen maksuohjelman muita velkoja.

Mitä kannattaa välttää?

Velkajärjestelyn hakemisen jälkeen ennen maksuohjelman vahvistamista uutta velkaa ei saa tehdä, ellei se ole toimeentulon turvaamiseksi välttämätöntä (7 §). Maksuohjelman aikana velkaantuminen ilman välttämätöntä perustetta voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen (42 §). Riskejä aiheuttavat myös tulojen tai varojen salaaminen ja maksuohjelman laiminlyönti.

Jos tulot muuttuvat?

Oikeuspalveluviraston mukaan maksuohjelmaa ei muuteta, jos tulot kasvavat, mutta lisääntyneet tulot voivat aiheuttaa lisäsuorituksia. Jos kalenterivuoden tulot kasvavat vähintään 2 000 euroa, puolet 2 000 euroa ylittävästä osasta käytetään velkojen maksuun. Yli 1 000 euron perinnöstä, lahjasta tai muusta kertasuorituksesta käytetään velkojen maksuun 1 000 euroa ylittävä osa (35 a §).

Jos maksukyky heikkenee pitkäaikaisesti, maksuohjelman muuttamista voidaan hakea (44 §). Tilapäisissä maksuvaikeuksissa voit lykätä maksuja maksuohjelman loppuun ilmoittamalla siitä velkojalle: kolmen vuoden ohjelmassa enintään kolmen kuukauden ja tätä pidemmässä ohjelmassa enintään viiden kuukauden maksuja vastaavan määrän (41 §).

Tarkistuslista velkajärjestelyyn

Tarkistuslista auttaa varmistamaan, että olennaiset asiat on hoidettu ennen hakemista, hakemuksen yhteydessä ja maksuohjelman aikana. Talous- ja velkaneuvoja käy asiat läpi kanssasi, mutta listan avulla voit valmistautua jo etukäteen.

Ennen hakemista

• Ota yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan
• Selvitä kaikki velat
• Arvioi maksukyky
• Selvitä sovinnon mahdollisuus velkojien kanssa

Hakemuksen yhteydessä

• Kaikki velkatiedot kerätty
• Tulot, menot ja omaisuus dokumentoitu
• Omistusasunnon arvo ja asuntolainan tiedot selvillä
• Selvitys velkaantumisesta kirjoitettu

Maksuohjelman aikana

• Maksuohjelmaa noudatetaan
• Lisäsuoritusvelvollisuus huomioidaan
• Talous pidetään hallinnassa
• Uutta velkaa ei oteta ilman välttämätöntä syytä

Usein kysytyt kysymykset

Menettääkö asunnon velkajärjestelyssä?

Ei välttämättä. Omistusasunnon voi säilyttää, jos maksuvara riittää asuntolainan eli vakuusvelan maksuun ja tavallisten velkojen vähimmäiskertymään enintään 10 vuoden maksuohjelmalla. Muuten asunto on lähtökohtaisesti myytävä, ellei myynti lisäisi velkojille tulevaa kertymää vain vähän tai kohtuullista muuta asuntoa ole saatavissa (33 §).

Kauanko velkajärjestely kestää?

Tavallisten velkojen maksuohjelma kestää pääsääntöisesti kolme vuotta ja esteestä huolimatta myönnetyssä velkajärjestelyssä viisi vuotta. Jos velallinen säilyttää omistusasuntonsa, kesto voi olla pidempi, tavallisten velkojen osalta enintään 10 vuotta (30 §). Maksuhäiriömerkintä poistuu luottotiedoista kuukauden kuluessa siitä, kun tieto on maksuohjelman keston päätyttyä poistettu velkajärjestelyrekisteristä (luottotietolaki 18 §).

Voiko velkajärjestelyyn hakea uudelleen?

Velkajärjestelyn yleinen este on, että velalliselle on hakemista edeltäneiden 13 vuoden aikana vahvistettu maksuohjelma tai aiempi ohjelma ei ole päättynyt (10 §). Velkajärjestely voidaan esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä (10 a §).

Mitä tapahtuu, jos en noudata maksuohjelmaa?

Tuomioistuin voi velkojan hakemuksesta määrätä maksuohjelman raukeamaan, jos velallinen on olennaisesti laiminlyönyt ohjelman ilman hyväksyttävää syytä (42 §). Tällöin velkojat voivat vaatia maksua alkuperäisin ehdoin, mutta viivästyskorkoa ei makseta maksuohjelman ajalta, ellei tuomioistuin toisin määrää. Vakuusvelan velkoja voi käyttää vakuusoikeuttaan, kun suorituksen laiminlyönnistä on kulunut yli kolme kuukautta.

Saanko asuntolainaa velkajärjestelyn jälkeen?

Luotonantajan on arvioitava luottokelpoisuus huolellisesti tulojen, menojen ja muiden taloudellisten olosuhteiden perusteella, ja arvioinnissa käytetään myös luottotietoja (KSL 7 a:11). Maksuhäiriömerkintä poistuu luottotiedoista kuukauden kuluessa siitä, kun tieto on maksuohjelman keston päätyttyä poistettu velkajärjestelyrekisteristä. Rekisteristä poistetut tiedot arkistoidaan kymmeneksi vuodeksi ja pidetään salassa, mutta niitä saa antaa tuomioistuimelle sekä talous- ja velkaneuvonnalle velkajärjestelyn edellytysten selvittämiseksi (velkajärjestelyrekisterilaki 7 §).

Yhteenveto

Velkajärjestely voi auttaa asuntovelallista säilyttämään asunnon. Sen tarkoitus on korjata maksukyvyttömän yksityishenkilön taloudellinen tilanne. Asunto voidaan säilyttää, jos maksuvara riittää vakuusvelkaan ja tavallisten velkojen vähimmäiskertymään. Asuntolaina on vakuusvelka, jonka määrää ei alenneta, mutta maksuaikataulua ja luottokustannuksia voidaan muuttaa.

Maksuohjelma kestää pääsääntöisesti 3 vuotta ja esteestä huolimatta myönnetyssä velkajärjestelyssä 5 vuotta. Jos velallinen säilyttää omistusasunnon, kesto voi tavallisten velkojen osalta olla enintään 10 vuotta. Seurauksena on maksuhäiriömerkintä ohjelman ajan, ja takaajan vastuu säilyy. Hae apua maksuttomasta talous- ja velkaneuvonnasta ajoissa, jos maksuvaikeudet uhkaavat.

Lähteet

• Finlex – Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 57/1993
• Oikeuspalveluvirasto – Talous- ja velkaneuvonta
• Oikeuspalveluvirasto – Velkajärjestelyn hakeminen
• Oikeuspalveluvirasto – Omaisuus velkajärjestelyssä
• Oikeuspalveluvirasto – Maksuohjelma
• Oikeuspalveluvirasto – Takaajan ja kanssavelallisen asema
• Oikeuspalveluvirasto – Usein kysyttyä velkajärjestelystä
• Oikeuspalveluvirasto – Velkajärjestelyn päättyminen
• Oikeuspalveluvirasto – Lainojen yhdistäminen
• Ulosottolaitos – Velallisen asunto myydään vasta viimeisenä
• Finlex – Luottotietolaki 527/2007
• Finlex – Laki velkajärjestelyrekisteristä 368/2017
• Finlex – Kuluttajansuojalaki 38/1978

Lue myös

• Mitä on velkajärjestely – edellytykset ja prosessi
• Ylivelkaantumisen varoitusmerkit asuntolainassa
• Asuntolainan uudelleenneuvottelu maksuvaikeuksissa
• Takaajan vastuu asuntolainassa
• Asuntolainan takaisinmaksu