Taloyhtiön kuitu ja vastikkeeseen sisältyvä netti

Kun netti sisältyy vastikkeeseen, taloyhtiö on tehnyt laajakaistasopimuksen operaattorin kanssa, ja sen kulut katetaan osakkaiden maksamalla yhtiövastikkeella. Osakkaana voit lähtökohtaisesti tilata lisäksi oman liittymän itse valitsemaltasi operaattorilta, jos talon sisäverkossa on vapaata kapasiteettia. Taloyhtiön yhteisen netin osuus voi silti sisältyä vastikkeeseen, joten selvitä ennen kustannusten vertailua vastikkeen peruste yhtiöjärjestyksestä ja kysy asiasta isännöitsijältä. Asunnon ostajalle taloyhtiön netti on yksi asumiskulujen ja asumismukavuuden osa: kannattaa selvittää, millä nopeudella yhteys toimii, kulkeeko kuitu huoneistoon asti ja onko talon sisäverkko uudistumassa remontin yhteydessä.

Tässä artikkelissa taloyhtiön nettiä tarkastellaan osakkaan ja asunnon ostajan näkökulmasta. Kotinetin yhteystyyppien yleiskatsaus on oppaassa netti kotiin -vaihtoehdoista, ja kuidun ja 5G-kotinetin eroja verrataan artikkelissa valokuitu vai 5G-kotinetti.

Miten taloyhtiön yhteinen laajakaista toimii

Taloyhtiön yhteisessä laajakaistassa sopimuksen operaattorin kanssa tekee yhtiö, ei yksittäinen asukas. Huoneistot käyttävät yhtiön hankkimaa yhteyttä, ja sen hinta kulkee asumiskulujen mukana vastikkeessa. Kiinteistöliitto käyttää tällaisesta järjestelystä nimitystä taloyhtiölaajakaista.

Kiinteistöliiton lakimiehen vuonna 2020 julkaiseman kirjoituksen mukaan asukkaiden ei tällöin tarvitse tehdä omia laajakaistasopimuksiaan, vaan riittää, että yhtiö sopii operaattorin kanssa. Kirjoituksessa todetaan myös, että yhtiön sopimukseen kuuluu monesti tietty perusnopeus, jota asukkaat voivat kasvattaa tarpeidensa mukaan omalla kustannuksellaan. Lakimiehen arvion mukaan osakkaan kokonaiskulut jäävät monissa tapauksissa pienemmiksi kuin silloin, jos hän tekisi kokonaan oman sopimuksen operaattorin kanssa.

Lain tasolla järjestely nojaa asunto-osakeyhtiölakiin. Sen mukaan yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menoja, jotka aiheutuvat yhtiön toimintaan tai kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinnasta. Laki ei mainitse laajakaistaa nimeltä. Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiölaajakaistan kulut katetaan kuitenkin juuri tällä tavalla osana yhtiövastiketta.

Vastikenetti ei siis ole yksi vakiotuote, vaan sen sisältö riippuu oman taloyhtiösi sopimuksesta. Selvitä ensimmäiseksi kaksi asiaa: millä nopeudella yhteys on huoneistoosi sovittu ja millä tekniikalla se kulkee talon sisällä.

Mitä "kuitu taloyhtiössä" käytännössä tarkoittaa

Myynti-ilmoituksen tai isännöitsijän maininta kuidusta ei vielä kerro, mihin asti kuitu ulottuu. Traficomin tilastoinnissa valokuituliittymiä on kahdenlaisia, ja ero vaikuttaa siihen, mitä huoneistossa todella saa.

FTTH-liittymässä valokuitukaapelointi ulottuu huoneistoon asti. FTTB-liittymässä kuitu yltää vähintään rakennukseen, ja Traficomin mukaan kiinteistön sisäkaapelointi voi tällöin rajoittaa yhteysnopeutta. Vuoden 2024 lopusta lähtien Traficom on laskenut FTTB-liittymiksi myös yhteydet, joissa kuitu tulee talojakamoon ja huoneistoihin jatketaan kaapeli-tv-verkon kautta kaapelimodeemilla. Kun Traficomin mukaan joulukuun 2025 lopussa 85 % kiinteistä laajakaistaliittymistä oli toteutettu valokuidulla, luvussa ovat mukana myös tällaiset liittymät.

Traficomin mukaan kiinteistön sisäverkkoja ovat yleiskaapelointi sekä yhteisantenniverkko ja -järjestelmä. Yleiskaapelointi on toteutettu parikaapeleilla ja optisilla kaapeleilla, ja sen kautta voidaan käyttää valokuitu-, ethernet- ja G.fast-tekniikoilla toteutettuja laajakaistayhteyksiä. Yhteisantenniverkko taas on rakennettu koaksiaalikaapeleilla, ja jos verkossa on paluusuunta, asukkaat voivat Traficomin mukaan käyttää sen kautta kaapelimodeemipalveluja.

Sisäverkon ikä voi näkyä yhteyden laadussa. Traficomin Bittimittarin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu moderni sisäverkko ei juuri heikennä yhteyden laatua. Vuosikymmeniä vanhan puhelinsisäjohtoverkon vaikutus voi olla selvempi, etenkin huoneistoissa, jotka ovat kaukana tyypillisesti kellarissa sijaitsevasta talojakamosta. Jos talosi kuitu jatkuu talojakamosta vanhaa johtoa pitkin, ylimmän kerroksen asunnon yhteys voi toimia eri tavalla kuin talojakamon lähellä sijaitsevan.

Miten vastikkeen netti-osuus määräytyy

Kun yhteisen netin kulut katetaan yhtiövastikkeella, oman huoneistosi osuus niistä riippuu vastikkeen maksuperusteesta. Maksuperuste taas löytyy yhtiöjärjestyksestä, ei operaattorin hinnastosta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja maksaa yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä, ja perusteena voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä tai hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus. Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä, että tiettyjä menoja varten on oma maksuperusteensa. Lain mukaan yhtiöjärjestyksessä on mainittava yhtiövastikkeen määräämisen perusteet. Siksi yhtiöjärjestys on ensimmäinen paikka, josta oman osuutesi laskutapa kannattaa tarkistaa.

Kuvitteellinen esimerkki pyöreillä luvuilla: taloyhtiön laajakaistasopimus maksaa yhtiölle 600 euroa kuukaudessa, huoneistoja on yhteensä 2 400 neliötä ja vastike määräytyy pinta-alan mukaan. Silloin 50 neliön asunnon osuus netin kuluista on 600 € × 50 / 2 400 = 12,50 € kuukaudessa ja 100 neliön asunnon osuus 25 € kuukaudessa, vaikka molemmat saavat saman perusnopeuden. Luvut eivät kuvaa todellisia hintoja, mutta laskutapa näyttää, miksi vastikenetin hinta voi vaihdella saman talon asuntojen välillä.

Jos laajakaistamaksu halutaan periä kaikilta huoneistoilta samansuuruisena, se voi edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta. Tarkista asia isännöitsijältä.

Oma liittymä vastikenetin rinnalle tai tilalle

Jos taloyhtiön yhteys ei riitä, laki antaa lähtökohtaisesti mahdollisuuden hankkia oma liittymä. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaan asunto-osakeyhtiöllä, joka omistaa tai hallinnoi yleiseen viestintäverkkoon liitettyä kiinteistön sisäistä kiinteää verkkoa, on velvollisuus luovuttaa tilaajan valitsemalle teleyritykselle syrjimättömin ehdoin käyttöoikeus sisäverkon vapaana olevaan kapasiteettiin. Saman pykälän mukaan käyttöoikeuden saaneella teleyrityksellä on oikeus liittää oma verkkonsa talon sisäverkkoon.

Laki edellyttää lisäksi, että kiinteistön sisäinen verkko suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että tilaaja voi valita teleyrityksen. Valinnanvapaus riippuu käytännössä myös siitä, onko sisäverkossa vapaata kapasiteettia. Jos taloyhtiö ja valitsemasi teleyritys eivät pääse käyttöoikeudesta sopimukseen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun käyttöoikeutta koskeva pyyntö on vastaanotettu, osapuolet voivat lain mukaan viedä asian Traficomin ratkaistavaksi.

Oikeus valita operaattori koskee talon sisäverkon käyttöä, ja yhtiövastikkeesta säädetään erikseen asunto-osakeyhtiölaissa. Taloyhtiön yhteisen netin osuus voi sisältyä vastikkeeseen, vaikka käyttäisit omaa liittymää, koska vastike määräytyy yhtiöjärjestyksen perusteilla. Ennen kuin lasket oman liittymän hintaa vastikkeen netti-osuutta vastaan, tarkista yhtiöjärjestyksestä, miten laajakaistan kulut on määrätty jaettavaksi, ja kysy asiasta isännöitsijältä.

Oma liittymä voi olla myös mobiiliyhteys, joka ei kulje talon sisäverkon kautta. Mobiiliverkossa alueen kaikki saman verkon käyttäjät jakavat Bittimittarin mukaan verkon kapasiteetin, joten ruuhkaisina aikoina yhden käyttäjän yhteys hidastuu. Kiinteän ja mobiilin yhteyden eroja vakaudessa ja lähetysnopeudessa käsitellään johdannossa mainitussa kuidun ja 5G-kotinetin vertailussa.

Nopeuden nosto: milloin se riittää

Jos taloyhtiön sopimus sallii perusnopeuden noston, se on oman liittymän rinnalla toinen tapa saada nopeampi yhteys. Ennen kumpaakaan ratkaisua kannattaa selvittää, missä pullonkaula on.

Mittaa ensin nykyinen yhteys. Traficomin Bittimittari.fi on maksuton palvelu nettiyhteyden nopeuden ja laadun mittaamiseen, ja mittaus kannattaa toistaa useaan kertaan eri vuorokaudenaikoina. Vertaa samalla langatonta ja langallista tulosta, sillä Bittimittarin mukaan johdolla reitittimeen tai seinän tietoliikennerasiaan kytketyn laitteen yhteys on yleensä nopeampi ja laadukkaampi kuin wlanin varassa toimivan. Jos kaapelilla mitattu tulos on selvästi langatonta parempi, pullonkaula voi olla kodin langattomassa verkossa eikä tilatussa nopeudessa.

Oman tarpeen voi hahmottaa KotienKodin nettinopeuslaskurilla. Laskuri ehdottaa nopeusluokan käyttötapojen ja samanaikaisten laitteiden perusteella ja lisää 50 %:n liikkumavaran. Suositus on suuntaa-antava, eikä laskuri mittaa yhteyttäsi tai tiedä, millä tekniikalla talosi sisäverkko on toteutettu.

Jos sisäverkko on vanha puhelinsisäjohto ja huoneistosi on kaukana talojakamosta, sisäverkko voi rajoittaa sitä, kuinka paljon nopeammasta tilauksesta on asunnossasi hyötyä. Kysy siksi isännöitsijältä tai nopeuden noston tarjoajalta, mitä nopeutta talon sisäverkko tukee, ja vertaa noston hintaa oman liittymän kokonaishintaan.

Kun vastikkeeseen sisältyvä netti ei toimi

Vian hoitaminen riippuu siitä, kenen nimissä sopimus on. Kun netti sisältyy vastikkeeseen, sopimuskumppani on taloyhtiö, joten tavallinen reklamaatio operaattorille ei kulje osakkaan kautta.

Bittimittarissa voi tehdä laatututkimuksen, joka on Traficomin sertifioima neljän tunnin mittaus kiinteille, enintään 100/100 Mbit/s:n yhteyksille. Bittimittarin mukaan laatututkimuksen voi tehdä myös perusnopeuksisesta taloyhtiölaajakaistasta, mutta mahdollisesta virheestä voi reklamoida operaattorille vain sen sopimuskumppani. Jos netti sisältyy vastikkeeseen etkä ole tehnyt siitä omaa sopimusta, Bittimittari neuvoo olemaan vikatilanteessa yhteydessä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen. Raporttia voi silti käyttää apuna, kun kerrot isännöitsijälle, miten yhteys on toiminut.

Jos olet nostanut nopeutta tai hankkinut oman liittymän omalla sopimuksellasi, tilanne on toinen. Kiinteän netin sopimuksessa on kerrottava sekä lataus- että lähetyssuunnan vähimmäis-, normaali-, enimmäis- ja mainostettu nopeus, ja omasta kiinteästä yhteydestä voit reklamoida operaattorille itse. Viasta kannattaa ilmoittaa operaattorille mahdollisimman pian.

Riidat taloyhtiön ja palveluntarjoajan välillä eivät kuulu kuluttajaneuvonnalle. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kuluttajaneuvonta käsittelee vain kuluttajan ja yrityksen välisiä riitoja, eikä se käsittele esimerkiksi taloyhtiön ja valokuituyrityksen välisiä riitoja. Osakkaana viet yhteisen netin ongelmat eteenpäin isännöitsijän tai hallituksen kautta, kuten Bittimittarikin vikatilanteessa neuvoo.

Miten taloyhtiö päättää yhteisestä netistä

Yhteisen laajakaistan hankkiminen, nopeuden nostaminen koko taloon tai sopimuksen muuttaminen on taloyhtiön asia, johon osakas voi vaikuttaa erityisesti yhtiökokouksessa. Taloyhtiön päätöksenteon yleiset periaatteet ja toimielinten roolit on koottu oppaaseen taloyhtiön päätöksenteosta käytännössä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää uudistuksesta, joka on laajakantoinen taikka vaikuttaa olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Laki sallii yksinkertaisen enemmistön päätöksen kaikkien osakkaiden rahoittamasta uudistuksesta, kun osakkaan maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttoman ankaraksi ja esimerkiksi kiinteistön tai rakennuksen käyttämiseen liittyvän hyödykkeen vastikerahoitteinen yhteishankinta on tavanmukaista. Enemmistöpäätöksellä tarkoitetaan ehdotusta, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei laissa säädetä toisin.

Kiinteistöliiton mukaan huoneistokohtaisen laajakaistan voidaan nykyään katsoa olevan tavanomaista asumisen tasoa, joten taloyhtiö voi päättää uuden laajakaistapalvelun käyttöönotosta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kyse on Kiinteistöliiton vuonna 2020 esittämästä tulkinnasta, joten oman taloyhtiösi tilanne kannattaa käydä läpi isännöitsijän kanssa ennen kokousta.

Jos haluat, että yhtiökokous käsittelee esimerkiksi laajakaistan nopeutta tai uutta sopimusta, sinulla on osakkaana oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia käsiteltäväksi. Laki edellyttää, että vaadit sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Ehdotuksen tueksi kannattaa koota mittaustuloksia ja selvittää isännöitsijän kautta, mitä vaihtoehtoja talon sisäverkko mahdollistaa.

Sisäverkko ja tulevat remontit

Talon sisäverkon kunto ja tulevat korjaukset vaikuttavat siihen, millaista nettiä asunnossa voi tulevina vuosina saada. Asunnon ostajalle tämä on hyvä syy katsoa korjaussuunnitelmia myös tietoliikenteen kannalta.

Traficomin mukaan kiinteistöjen sisäverkot on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä Traficomin määräyksen 65 mukaisesti, ja määräystä sovelletaan myös silloin, kun sisäverkko uudistetaan tai olemassa olevaa verkkoa kunnostetaan. Traficomin sisäverkko-ohjeen mukaan EU:n gigabitti-infrastruktuurisäädös velvoittaa uudistamaan sisäverkon rakennuslupaa edellyttävän laajamittaisen peruskorjauksen yhteydessä, jos talossa ei ole ennestään valokuidulla toteutettua sisäverkkoa, jos uudistus ei lisää peruskorjauksen kustannuksia kohtuuttomasti ja jos se on teknisesti toteutettavissa. Traficomin ohjeessa kerrotaan tarkemmin, mistä päivästä alkaen jätettyihin rakentamislupahakemuksiin velvoitetta sovelletaan. Ohjeen mukaan hieman erilainen rakentamis- ja uudistamisvelvoite oli voimassa jo ennen sitä. Sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa on lisäksi edelleen voimassa oma peruskorjaushankkeita koskeva velvoite, jolla on omat ehtonsa ja poikkeuksensa. Jos taloyhtiöön on tulossa peruskorjaus, kysy isännöitsijältä tai hankkeen suunnittelijalta, mitä velvoitteita juuri siihen sovelletaan.

Osakkaan kannalta samasta ohjeesta löytyy yksi yksityiskohta. Traficomin mukaan sisäverkkoa uudistettaessa yleiskaapeloinnin kotikaapelointi voidaan jättää rakentamatta osakkeenomistajan nimenomaisesta pyynnöstä, mikä tarkoittaa käytännössä kirjallista huoneistokohtaista pyyntöä. Antenniverkon kotikaapelointi rakennetaan uudistuksen yhteydessä tästä huolimatta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajalta, kun kunnossapito vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Ostajana selvitys kannattaa pyytää myyjältä nähtäväksi, jotta näet, onko esimerkiksi linjasaneeraus tulossa. Putkiremontin vaikutuksia asunnon ostajalle käsitellään laajemmin artikkelissa putkiremontin selvittämisestä ennen asuntokauppaa.

Asunnon ostajan tarkistuslista

Taloyhtiön nettiä koskevat tiedot eivät välttämättä näy myynti-ilmoituksessa, joten ne kannattaa kysyä erikseen. Asunto-osakeyhtiölain luettelossa isännöitsijäntodistuksessa ilmoitettavista tiedoista laajakaistaa ei mainita, joten pelkkä todistus ei välttämättä kerro netistä mitään.

Käy nämä kohdat läpi myyjän, välittäjän tai isännöitsijän kanssa:

1. Sisältyykö vastikkeeseen netti, ja millä nopeudella? Kysy myös lähetysnopeus, ei pelkkää latausnopeutta.
2. Miten laajakaistan kulut jaetaan? Katso yhtiöjärjestyksestä vastikkeen perusteet.
3. Voiko nopeutta nostaa, ja keneltä nosto tilataan?
4. Ulottuuko kuitu huoneistoon asti? Selvitä, jatkuuko yhteys talojakamosta puhelinsisäjohtoa, parikaapelia tai kaapeli-tv-verkkoa pitkin.
5. Milloin sisäverkko on rakennettu tai uudistettu? Kysy myös, onko lähivuosille suunniteltu korjauksia, joihin sisäverkon uudistus voi liittyä.
6. Onko talossa tilaa muille operaattoreille? Kysy, onko sisäverkossa vapaata kapasiteettia oman liittymän tilaamiseen.

Yhtiöjärjestyksen lukemisesta ostajan näkökulmasta kerrotaan lisää artikkelissa yhtiöjärjestyksen varoitusmerkeistä. Lain mukaan isännöitsijän on pyynnöstä annettava isännöitsijäntodistus tai päivitettävä huoneiston tiedot huoneistotietojärjestelmään, ja pyynnön voi tehdä esimerkiksi osakkeiden omistaja tai välitysliike, jolla on voimassa oleva myyntitoimeksianto.

Oman liittymän vertailu HintaPulssilla

Kun tiedät, mitä vastikkeen netti tarjoaa ja mitä sen nopeuden nosto maksaisi, voit verrata sitä omaan liittymään. Ota vertailuun mukaan koko sopimusjakson hinta eikä pelkkää ensimmäisen kuukauden hintaa.

HintaPulssin nettivertailussa liittymät asetetaan järjestykseen kokonaishinnan mukaan: oletusjakso on 24 kuukautta, ja laskelmaan otetaan kampanjakuukaudet, kampanjan jälkeinen normaalihinta sekä kertamaksut, esimerkiksi avausmaksu. Mobiililaajakaistat vertaillaan operaattorien yleisillä listahinnoilla. Kiinteät ja kuituyhteydet näytetään erikseen, koska vertailun ohjeen mukaan niiden saatavuus ja hinta riippuvat osoitteesta ja taloyhtiöstä. Vertailu ei tarkista saatavuutta osoitteesi perusteella, vaan "Tarkista saatavuus" -painike avaa operaattorin sivun. Vastikkeeseen sisältyvää nettiä vertailu ei kysy, joten laske vastikkeen netti-osuus itse rinnalle, kun olet selvittänyt sen isännöitsijältä.

Yhteenveto

Vastikkeeseen sisältyvä netti on taloyhtiön sopimus, jonka kulut jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksen vastikeperusteiden mukaan. Lähtökohtaisesti voit tilata oman liittymän valitsemaltasi operaattorilta, jos sisäverkossa on vapaata kapasiteettia, mutta vastikkeen netti-osuus voi säilyä, joten tarkista asia yhtiöjärjestyksestä ja isännöitsijältä ennen kustannusten vertailua. Taloyhtiön kuitu voi tarkoittaa kuitua huoneistoon asti tai vain taloon, jolloin sisäverkko voi rajoittaa nopeutta.

Mittaa yhteys kaapelilla ja langattomasti ennen nopeuden nostoa, ja muista, että vastikenetin viasta ilmoitetaan isännöitsijälle tai hallitukselle, ellei sinulla ole omaa sopimusta. Laajakantoisista tai asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttavista uudistuksista päättää yhtiökokous, ja yhtiökokoukselle kuuluvan asian voit saada käsiteltäväksi, kun vaadit sitä hallitukselta kirjallisesti niin ajoissa, että se ehditään ottaa kokouskutsuun. Asunnon ostajana kysy nopeus, kulujen jakotapa, sisäverkon tekniikka ja tulevat korjaukset erikseen, koska isännöitsijäntodistus ei välttämättä kerro niistä.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko jättää maksamatta vastikkeen netti-osuuden, jos en käytä taloyhtiön nettiä?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Taloyhtiön yhteisen netin osuus voi sisältyä vastikkeeseen, vaikka käyttäisit omaa liittymää, joten tarkista vastikkeen perusteet yhtiöjärjestyksestä ja kysy asiasta isännöitsijältä. Jos järjestelyn muuttaminen kuuluu yhtiökokoukselle, voit vaatia asian käsittelyä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että se ehditään ottaa kokouskutsuun.

Mitä teen, jos taloyhtiö ei päästä valitsemaani operaattoria sisäverkkoon?

Kerro tilanteesta valitsemallesi operaattorille, sillä laki velvoittaa sisäverkon omistavan tai sitä hallinnoivan taloyhtiön luovuttamaan käyttöoikeuden sisäverkon vapaaseen kapasiteettiin juuri tilaajan valitsemalle teleyritykselle. Jos taloyhtiö ja teleyritys eivät pääse sopimukseen kahden kuukauden kuluessa käyttöoikeuspyynnön vastaanottamisesta, osapuolet voivat saattaa asian Traficomin ratkaistavaksi, ja Traficomin on tehtävä päätös kahden kuukauden kuluessa vireille tulosta. Velvollisuus koskee vain vapaana olevaa kapasiteettia.

Kerrotaanko taloyhtiön netistä isännöitsijäntodistuksessa?

Asunto-osakeyhtiölain luettelossa isännöitsijäntodistuksen tiedoista on muun muassa yhtiön taloudellinen tila, rakennusten ja huoneiston kuntoon liittyvät yhtiön tiedossa olevat seikat ja erääntyneet maksamatta olevat vastikkeet, mutta laajakaistaa ei mainita erikseen. Nettiä koskevat tiedot kannattaa siksi kysyä isännöitsijältä tai myyjältä erikseen ja tarkistaa vastikkeen perusteet yhtiöjärjestyksestä.

Voiko yksittäinen osakas nostaa nopeutta vain omaan asuntoonsa?

Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiön sopimukseen kuuluu monesti perusnopeus, jota asukkaat voivat kasvattaa omalla kustannuksellaan. Se, miten ja keneltä nosto tilataan, riippuu taloyhtiön sopimuksesta, joten tarkista käytäntö isännöitsijältä. Jos nostosta tehdään oma sopimus operaattorin kanssa, voit reklamoida sen virheistä itse.

Lähteet

• Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), ajantasainen säädös
• Finlex: Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), ajantasainen säädös
• Euroopan unionin virallinen lehti: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (gigabitti-infrastruktuurisäädös, (EU) 2024/1309)
• Euroopan unionin virallinen lehti: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ((EU) 2015/2120)
• Kiinteistöliitto: Taloyhtiölaajakaista (Lakipähkinä-blogi 31.7.2020)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Valokuitutilaukset (kuluttajasivu)
• Traficom: Kiinteistön sisäverkot, päivitetty 22.10.2026
• Traficom: Sisäverkkojen usein kysytyt kysymykset, määräys 65 kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista (muistio 29.10.2026)
• Traficom: Kiinteän verkon laajakaistaliittymät (tilasto), päivitetty 27.5.2026
• Traficom: Kiinteiden viestintäverkkojen kehitys Suomessa (tilasto), päivitetty 9.10.2026
• Traficom: Suomen mobiiliverkkojen kehitys (tilasto), päivitetty 9.10.2026
• Traficom, Bittimittari.fi: Yleistä nettiyhteyksistä, päivitetty 12.6.2026
• Traficom, Bittimittari.fi: Mikä on Bittimittari.fi?, päivitetty 23.6.2026
• Traficom, Bittimittari.fi: Laatututkimus, päivitetty 19.10.2026