Meluhaitat asunnossa – oikeutesi ja toimenpiteet
Meluhaitta asunnossa? Selvitä, miten kirjaat häiriöt, kenelle ilmoitat ja milloin viranomainen voi tutkia melun. Ohjeet myös vuokra-asujalle ja ostajalle.
Jos melu häiritsee asumistasi, kirjaa ensin, milloin ääni kuuluu, mistä se näyttää tulevan ja miten se vaikuttaa arkeesi. Ota sen jälkeen yhteyttä melun lähteeseen tai tahoon, joka voi selvittää asian: naapurihäiriössä taloyhtiöön, rakennukseen liittyvässä haitassa omistajaan ja mahdollisessa terveyshaitassa kunnan terveydensuojeluviranomaiseen. Yhtä kaikille äänille sopivaa desibelirajaa tai yhtä vastuullista tahoa ei ole.
Tämä opas auttaa valitsemaan seuraavan askeleen silloin, kun melu kuuluu jo kotiin. Jos vasta arvioit ostettavan asunnon ympäristöä, melutaso asuinalueella käsittelee ennakkoselvitystä erikseen. Asuntokaupan tai vuokrasuhteen oikeudelliset seuraamukset riippuvat aina tapahtumista ja sopimuksesta; melun kokeminen häiritseväksi ei yksin ratkaise korvausoikeutta.
Selvitä ensin melun lähde ja tilanne
Liikenteen tasainen taustaääni, naapurin yöaikainen musiikki ja ilmanvaihtolaitteen jyrinä vaativat erilaiset selvitykset. Kirjaa havainnot ennen kuin valitset yhteydenottokanavan. Muistiinpanoista on hyötyä myös silloin, kun häiriö ei satu juuri tarkastuskäynnin aikana.
Merkitse päivämäärä, alkamisaika, kesto, äänen luonne ja se huone, jossa ääni häiritsee. Kerro erikseen, havaitsitko äänen itse vai päättelitkö sen lähteen. Esimerkiksi seinän takaa kuuluva ääni ei vielä osoita varmasti, missä huoneistossa se syntyy: ääni voi kulkea rakenteissa odottamattomia reittejä.
Kirjaa myös, toistuuko melu samankaltaisena arkena ja viikonloppuna sekä päivällä ja yöllä. Jos muita asukkaita häiritsee sama ääni, kukin voi tehdä oman havaintonsa. Säilytä taloyhtiölle, vuokranantajalle tai viranomaiselle lähettämäsi viestit vastauksineen, jotta myöhemmin selviää, mitä on ilmoitettu ja milloin.
Yritä huomata, vaikuttaako ikkunan avaaminen, huoneen vaihtaminen tai talon laitteen käynnistyminen ääneen. Tällaiset havainnot auttavat paikantamisessa, vaikka ne eivät vielä osoita syytä. Älä tee kokeita, jotka estävät ilmanvaihtoa tai vaativat talotekniikan muuttamista. Jos ääni kuuluu vain tietyssä huoneessa, merkitse sekin: mittaus ja mahdollinen korjaus voidaan silloin kohdistaa oikein.
Oma kokemus kannattaa kuvata täsmällisesti ilman lääketieteellistä diagnoosia. Voit esimerkiksi kertoa, että heräät ääneen tai vältät tiettyä huonetta, jos näin todella tapahtuu. Jos saat oireita, niiden arviointi kuuluu terveydenhuollolle. Meluilmoituksessa olennaista on osoittaa, miten ääni esiintyy asunnossa ja miten se vaikuttaa tilan käyttöön.
Oma puhelinsovellus voi auttaa huomaamaan toistuvuuden, mutta sen lukema ei yksin ole viranomaisen melumittaus. Asumisterveysasetuksessa on erilliset vaatimukset mittauspaikalle, olosuhteille ja melun luonteen huomioimiselle. Älä siksi päättele yhdestä sovellusluvusta, että lain mukainen toimenpideraja ylittyy tai alittuu.
Milloin tilanne on kiireellinen?
Jos ääneen liittyy uhkaavaa käyttäytymistä tai välitön turvallisuusvaara, hae apua tilanteen edellyttämällä tavalla ja soita hätätilanteessa hätänumeroon 112. Tavallinen asumishäiriö selvitetään ensisijaisesti asiallisen yhteydenoton ja kirjallisen ilmoituksen kautta. Vältä väittelyä melun lähteellä, jos yhteydenotto ei tunnu turvalliselta.
Älä myöskään ryhdy itse muuttamaan talon rakenteita, ilmanvaihtoa tai yhteisiä laitteita melun vuoksi. Muutos voi vaikuttaa muuhun asumisterveyteen ja vastuunjakoon. Jos ääni liittyy laitteeseen, kuvaa havainto huollolle tai isännöinnille mahdollisimman täsmällisesti.
Mitä asunnon melurajat tarkoittavat?
Terveydensuojelulain 26 § edellyttää, että asunnon meluolosuhteista ei aiheudu terveyshaittaa. Asumisterveysasetuksen liitteen 2 taulukossa asuinhuoneiden ja oleskelutilojen sisämelun päiväajan keskiäänitason toimenpideraja on 35 dB ajalla 7–22 ja yöajan 30 dB ajalla 22–7. Keittiölle ja muille tiloille taulukossa on eri arvot, joten huoneen käyttötarkoitus vaikuttaa tulkintaan.
Kyse on keskiäänitasosta ja viranomaisvalvonnan toimenpiderajasta, ei jokaisen hetkellisen äänen yleisestä kiellosta. Mittauksessa huomioidaan esimerkiksi melun kesto ja luonne. Asumisterveysasetuksen mukaan ikkunoiden, ulko-ovien ja tuuletusluukkujen tulee olla kiinni mittauksen aikana, ja mittauspaikalle on omat vaatimuksensa.
Yöaikaiselle musiikkimelulle tai vastaavalle selvästi taustamelusta erottuvalle, mahdollisesti unta häiritsevälle melulle on asetuksessa oma 25 dB:n yhden tunnin keskiäänitason raja nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa. Teknisten laitteiden yöaikaista enimmäistasoa koskee puolestaan 33 dB:n sääntö ja satunnaiseen tai harvaan meluun liittyvä erillinen poikkeus. Siksi väite, että jokainen yksittäinen ääni olisi yöllä kielletty yli 45 dB:n tasolla, johtaisi harhaan.
Desibelirajan alittuminen ei myöskään tee kaikesta käyttäytymisestä hyväksyttävää. Naapurin häiritsevää elämää arvioidaan taloyhtiön ja vuokrasuhteen sääntöjen mukaan, kun taas terveyshaitan arvioinnissa viranomainen käyttää terveydensuojelulakia ja asumisterveysasetusta. Näillä menettelyillä on eri tarkoitus.
Jos epäilet asunnossa terveyshaittaa, kuvaa havainnot kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan mahdolliseen terveyshaittaan johtavia tekijöitä on selvitettävä, poistettava tai rajoitettava viipymättä. Viranomaisen määräys perustuu tarkastukseen ja riittäviin, luotettaviin mittauksiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin; asukkaan oma mittari ei yksin ratkaise asiaa.
Kun melu tulee naapurista
Naapurien tavanomaiset elämisen äänet ja toistuva häiritsevä käyttäytyminen eivät ole sama asia. Aloita rauhallisella yhteydenotolla, jos se on tilanteessa turvallista: kerro konkreettisesti, millainen ääni kuuluu, mihin aikaan ja kuinka pitkään. Naapuri ei välttämättä tiedä äänen kantautuvan asuntoosi.
Jos keskustelu ei auta tai et halua ottaa yhteyttä suoraan, lähetä kirjallinen ilmoitus isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle. Liitä havaintopäiväkirja ja pyydä kertomaan, miten asiaa käsitellään. Taloyhtiön on mahdollista selvittää häiriötä myös muiden havaintojen avulla, mutta se ei voi päätellä häiriön lähdettä pelkästä oletuksesta.
Asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa osakehuoneiston häiritsevä elämä on yksi mahdollinen hallintaanoton peruste. Se ei merkitse automaattista seuraamusta jokaisesta meluilmoituksesta. Lakiin kuuluu menettely, kuten varoitus ja päätöksenteko, ja häiriön vähäisyys vaikuttaa arviointiin. Vuokra-asunnossa vuokranantajalla voi lisäksi olla vuokrasuhteen perusteella keino puuttua vuokralaisen häiritsevään elämään; KKV kuvaa esimerkkeinä yleisen metelöinnin, toistuvan kovaäänisen musiikin ja jatkuvan koiran haukkumisen.
Jos ääni kuulostaa askelääniltä, oven sulkeutumiselta tai talotekniikalta, selvitys voi osoittaa myös rakenteellisen tai teknisen syyn. Pyydä silloin taloyhtiötä tutkimaan äänen kulkeutumista ennen kuin vaadit seuraamusta yksittäiselle naapurille. Meluhaitat kerrostalossa käsittelee taloyhtiön menettelyä tarkemmin; naapuririidat taloyhtiössä auttaa pitämään viestinnän asiallisena.
Kun ääni tulee talon rakenteista tai laitteista
Jyrinä, kolina tai jatkuva humina voi liittyä esimerkiksi ilmanvaihtoon, lämmitykseen, hissiin tai vesijärjestelmään. Kuvaa, missä tiloissa ääni kuuluu, vaihteleeko se laitteen käytön tai vuorokaudenajan mukaan ja milloin havainto alkoi. Tee huoltoilmoitus tai ota yhteyttä isännöintiin, jotta laite ja olosuhteet voidaan tarkistaa.
Terveydensuojelulain 27 §:ssä vastuu rakennuksen rakenteista, eristeistä ja omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä aiheutuvan terveyshaitan poistamisesta kuuluu lähtökohtaisesti rakennuksen omistajalle, ellei muualla laissa säädetä toisin. Asunto-osakeyhtiössä tarkempi kunnossapitovastuu määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja mahdollisen yhtiöjärjestyksen mukaan. Yksinkertainen sääntö ”kaikki seinät yhtiölle, kaikki sisäpinnat osakkaalle” ei riitä ratkaisemaan jokaista äänieristysongelmaa.
Äänieristystä voi joissakin tilanteissa parantaa, mutta ensin on selvitettävä äänen tuloreitti ja muutoksen vaikutus. Uusi ikkuna, lisäseinärakenne tai ääntä vaimentava venttiili ei auta, jos varsinainen kulkureitti on muualla. Osakkaan muutostyöhön voi liittyä ilmoitusvelvollisuus taloyhtiölle; selvitä menettely ennen suunnittelua.
Älä sulje ilmanvaihtoventtiiliä melun torjumiseksi. Se voi heikentää ilmanvaihtoa ja siirtää ongelmaa toiseen paikkaan. Rakenteellisessa ongelmassa ammattilaisen tutkimus on hyödyllisempi lähtökohta kuin pelkän tuotteen ostaminen.
Liikenne, työmaa tai muu ulkoinen melu
Ulkoinen melu voi kulkeutua asuntoon ikkunoiden, julkisivun ja ilmanvaihdon kautta. Selvitä ensin, kuuluuko ääni myös ikkunat suljettuina ja missä huoneessa se tuntuu eniten. Jos epäilet sisätilan terveyshaittaa, kunnan terveydensuojeluviranomainen on oikea taho arvioimaan asunnon olosuhteita.
Liikenteen tai ulkona toimivan laitoksen meluun liittyvät yhteydenotot riippuvat melun lähteestä. Voit kysyä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, kuka valvoo kyseistä toimintaa tai käsittelee meluilmoitusta. Tien, radan tai muun väylän pitäjä voi olla tarpeellinen yhteydenottotaho, mutta kunta ei yksin vastaa jokaisen ulkoisen melulähteen torjunnasta.
Työmaan melua koskeva vanha yleisväite ”työmaalla on ympäristölupa” ei pidä sellaisenaan paikkaansa. Tilapäiseen erityisen häiritsevään meluun voi liittyä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus ja viranomaisen päätös. Kysy työmaan toimijalta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, mitä työaikoja ja ehtoja juuri kyseiseen työhön sovelletaan; älä päättele niitä toisen työmaan ehdoista.
Jos melu tulee ravintolasta, tapahtumasta tai muusta toiminnasta, kirjaa toiminnan ajankohta ja kesto. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen neuvoo ympäristömeluun liittyvässä valvontakysymyksessä, kun taas sisälle kantautuvan mahdollisen terveyshaitan arvioinnissa terveydensuojeluviranomainen on keskeinen. Viranomainen voi tarvittaessa ohjata asian toimivaltaiselle taholle.
Ulkoinen äänilähde ei yksin kerro, kenen vastuulla asuntoon tuleva ääni on. Esimerkiksi liikenteen ääni voi paljastaa myös puutteellisen ikkunatiivistyksen. Vastaavasti kunnossa oleva rakenne ei poista kaikkia ympäristön ääniä. Pyydä selvittämään sekä lähde että äänen kulkureitti ennen kuin valitset korjauksen tai osoitat kustannuksen jollekin osapuolelle.
Jos suunnittelet omaa ääneneristysmuutosta, selvitä ensin, kuka omistaa muutettavan rakenteen ja tarvitaanko taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Pyydä suunnittelijaa arvioimaan myös ilmanvaihto ja paloturvallisuus. Halpa yksittäinen ratkaisu ei välttämättä vaimenna juuri häiritsevää taajuutta tai äänen kulkureittiä. Tästä syystä mittaus- ja rakennearvio kannattaa tehdä ennen suurta hankintaa.
Jos asut vuokralla
Ilmoita vuokranantajalle kirjallisesti melusta ja sen vaikutuksesta asunnon käyttöön. Kerro, mistä haitan epäilet johtuvan, mutta erottele havainto ja päätelmä. Jos kyse on talon laitteesta tai rakenteesta, pyydä vuokranantajaa selvittämään asia taloyhtiön tai kiinteistön omistajan kanssa.
KKV:n ohjeen mukaan vuokra-asunnon puutteellinen kunto voi tietyin edellytyksin johtaa vuokranalennukseen. Oikeus ja alennuksen määrä arvioidaan haitan, ajankohdan ja olosuhteiden perusteella. Meluilmoitus tai naapurin ääni ei siis automaattisesti oikeuta alentamaan vuokraa omin päätöksin.
Säilytä ilmoitukset ja vastaukset sekä pyydä tarvittaessa kirjallinen kanta vuokranantajalta. Jos haitta jatkuu eikä asia etene, voit kysyä neuvoa kuluttajaneuvonnasta silloin, kun se kuuluu sen toimivaltaan, tai selvittää käytettävissä olevat vuokra-asumisen riidanratkaisukeinot. Vuokrasopimuksen purkaminen on erillinen, vakavia tilanteita koskeva kysymys eikä tavanomainen ensimmäinen toimi.
Myös silloin, kun häiriö johtuu naapurista, vuokranantajalle ilmoittaminen auttaa selvittämään, mitä hän voi tehdä omassa roolissaan. Taloyhtiön ja vuokranantajan käytettävissä olevat keinot eivät ole samoja, eikä vuokranantaja välttämättä hallitse häiriön aiheuttajaa. Tästä syystä täsmällinen havaintokuvaus on hyödyllisempi kuin yleinen vaatimus ”poistaa melu”.
Jos huomasit melun vasta asuntokaupan jälkeen
Selvitä ensin, onko kyse aiemmin olemassa olleesta olosuhteesta, kaupan jälkeen alkaneesta häiriöstä vai rakennukseen liittyvästä viasta. Kysy taloyhtiöltä mahdollisista aiemmista ilmoituksista ja tarkista, mitä myyntiaineistossa kerrottiin. Älä oleta, että nykyinen melu oli samanlaista kaupantekohetkellä.
Käytetyn asunto-osakkeen kaupassa asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n tiedonantovirhe voi tulla kyseeseen, jos myyjä jätti kertomatta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen, jonka ostaja perustellusti saattoi odottaa saavansa tietoonsa ja jonka poisjäämisen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Laissa edellytetään arvioimaan myös ostajan mahdollisuutta havaita seikka ennakkotarkastuksessa, myyjän tietoisuutta ostajan erityisvaatimuksista sekä muita olosuhteita. Kaikki liikennemelu tai naapurin myöhempi käyttäytyminen ei ole asuntokaupan virhe.
Ostajan ennakkotarkastus ja näkyvät ympäristöolosuhteet vaikuttavat siihen, mihin hän voi myöhemmin vedota. Jos epäilet virhettä, ilmoita vaatimuksesta myyjälle kirjallisesti ja säilytä näyttö. Asunto-osakkeen ja kiinteistön kaupassa sovelletaan eri sääntöjä ja määräaikoja; asuntokaupan riidan käsittely auttaa hahmottamaan reklamaatiota ja jatkotoimia.
Hinnanalennus, vahingonkorvaus tai kaupan purku ei seuraa pelkästä meluhavainnosta. Oikeudellinen arvio riippuu esimerkiksi tiedoista, jotka annettiin ennen kauppaa, haitan olennaisuudesta, sen ajallisesta alkamisesta ja näytöstä. Jos kauppaan liittyy suuri taloudellinen vaatimus, pyydä tilanteeseesi sopivaa oikeudellista neuvontaa ennen pitkälle meneviä päätöksiä.
Näin teet ilmoituksen ja selvität vastuun
Aloita havainnoista, selvitä vastuullinen taho ja pyydä kirjallinen vastaus. Kun melun syy tarkentuu, myös mahdollinen korjaustapa tarkentuu. Sama ääni voi koskea sekä taloyhtiön kunnossapitoa että kunnan terveydensuojeluvalvontaa, mutta ne käsittelevät asiaa eri perusteilla.
Mitä kirjoitan ensimmäiseen ilmoitukseen?
Kuvaa melu omilla havainnoillasi: ”Makuuhuoneessa kuuluu matalaa huminaa useana yönä viikossa”, ”Ääni alkoi talotekniikan huollon jälkeen” tai ”Musiikki kuuluu seinän läpi yöllä”. Kirjoita erikseen, jos lähde on vain arvaus. Lisää muutama tyypillinen ajankohta, yhteystietosi ja toive siitä, että vastaanottaja kertoo seuraavan selvitysvaiheen.
Hyvä ilmoitus ei edellytä valmista diagnoosia, desibelilukua tai oikeudellista vaatimusta. Sen tarkoitus on saada oikea taho tutkimaan asiaa. Jos lähetät saman ilmoituksen usealle taholle, kerro siitä vastaanottajille, jotta selvitykset eivät mene ristiin. Pyydä tarvittaessa kuittaus ilmoituksen vastaanottamisesta.
Jos huolto käy asunnossa, kuvaa etukäteen, milloin ääni yleensä kuuluu. Satunnaista häiriötä on vaikea havaita lyhyellä käynnillä. Jos ääntä ei käynnillä kuulu, se ei yksin todista, ettei häiriötä olisi; kerro, miten havaintoja voisi jatkaa. Samalla kannattaa kirjata, mitä tarkastettiin ja mitä jätettiin myöhemmin selvitettäväksi.
Mitä teen, jos vastuu on epäselvä?
Kysy ensin vastaanottajalta, mihin havaintoihin hänen kantansa perustuu ja kenelle asia hänen mielestään kuuluu. Taloyhtiön kunnossapitovastuu, vuokranantajan sopimusvastuu ja viranomaisen valvontatehtävä voivat esiintyä samassa tilanteessa. Vastuusta kiistely ennen syyn selvittämistä voi pitkittää ratkaisua, joten pyri saamaan kirjallinen kuvaus suunnitellusta tutkimuksesta.
Jos ääni liittyy rakennuksen laitteeseen, taloyhtiö tai kiinteistön omistaja voi tilata teknisen selvityksen. Jos epäily koskee terveydensuojelulain mukaista haittaa eikä oma yhteydenotto etene, voit pyytää kunnan terveydensuojeluviranomaista arvioimaan asian. Viranomainen ratkaisee toimivaltansa ja mahdollisen tarkastuksen tarpeen, eikä asukas voi itse määrätä tiettyä mittaustapaa.
Myös korjaustoimen jälkeen kannattaa seurata, muuttuiko haitta juuri siinä huoneessa ja tilanteessa, jossa se aiemmin esiintyi. Jos ääni jatkuu, lähetä uusi täsmällinen havainto aiemman ilmoituksen jatkoksi. Näin seuraava käsittelijä näkee, mitä kokeiltiin ja mitä ongelmasta on edelleen jäljellä.
Pidä eri kysymykset erillään myös omissa muistiinpanoissasi. ”Mistä ääni tulee?” on tekninen kysymys, ”aiheutuuko siitä terveyshaittaa?” on terveydensuojelun kysymys ja ”kuka maksaa korjauksen?” voi olla kunnossapito- tai sopimuskysymys. Yksi selvitys voi auttaa kaikkien ratkaisemisessa, mutta yhden kysymyksen vastaus ei automaattisesti ratkaise muita. Jos saat ristiriitaisia vastauksia, pyydä tahoja yksilöimään, mitä ne ovat tutkineet ja mitä ne eivät ole tutkineet.
Jos taloyhtiössä on useita samoja havaintoja, ne kannattaa koota ajankohtineen ilman että naapurien kertomuksia muokataan yhtenäisiksi. Riippumattomat havainnot voivat auttaa paikantamaan ääntä. Toisaalta vain sinun asunnossasi kuuluva ääni voi silti olla todellinen; se voi johtua esimerkiksi juuri kyseisen tilan sijainnista tai rakenteista. Selvityksen tarkoitus on löytää syy, ei äänestää kokemuksesta.
Yhteenveto
- Kirjaa äänen aika, kesto, luonne ja vaikutus asumiseen.
- Ota turvallinen ja asiallinen yhteys melun lähteeseen tai ilmoita taloyhtiölle, huollolle tai vuokranantajalle.
- Pyydä selvitystä ja säilytä vastaukset. Jos epäilet terveyshaittaa, ota yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.
- Selvitä sopimus- tai kauppaoikeudellinen vaatimus erikseen, jos kyse on vuokrasta tai jo tehdystä asuntokaupasta.
Älä mittaa ongelmaa vain sillä, ylittääkö yksi desibeliluku rajan. Toistuvuus, ajankohta, melun laatu, huoneen käyttötarkoitus ja luotettava selvitys ratkaisevat, mikä menettely sopii tilanteeseesi. Aloita kirjallisella ja täsmällisellä ilmoituksella.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on sallittu melutaso asunnossa?
Asumisterveysasetuksen sisämelun toimenpideraja asuinhuoneessa on päiväajan keskiäänitasona 35 dB ja yöajan keskiäänitasona 30 dB. Muilla tiloilla ja tietyillä melutyypeillä on omat säännöt. Lukuja ei voi käyttää yksittäisen äänen tai puhelinsovelluksen lukeman automaattisena laillisuustestinä.
Kenelle ilmoitan naapurin toistuvasta melusta?
Voit keskustella naapurin kanssa, jos se on turvallista, ja ilmoittaa jatkuvasta häiriöstä kirjallisesti isännöitsijälle tai hallitukselle. Kerro havaintojen ajankohdat ja kesto. Taloyhtiö arvioi mahdolliset toimensa näytön ja asunto-osakeyhtiölain menettelyn perusteella.
Voiko melusta saada vuokranalennusta?
Mahdollisesti, jos asunnon kunto tai käyttömahdollisuus on puutteellinen ja lain edellytykset täyttyvät. Pelkkä melusta ilmoittaminen ei ratkaise oikeutta eikä alennuksen määrää. Ilmoita haitasta vuokranantajalle kirjallisesti ja selvitä asia hänen kanssaan.
Onko melu aina asuntokaupan virhe?
Ei. Arvio riippuu muun muassa siitä, mitä myyjä tiesi ja kertoi, mitä ostaja saattoi havaita ja milloin haitta alkoi. Jos epäilet virhettä, kokoa aineisto ja reklamoi kirjallisesti soveltuvien sääntöjen mukaan.
Voinko tilata itse melumittauksen?
Voit pyytää asiantuntijalta arviota, mutta selvitä ensin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, millaista selvitystä asiassa tarvitaan. Mittaustapa, olosuhteet ja melun tyyppi vaikuttavat tuloksen tulkintaan. Yksittäinen mittaustulos ei yksin osoita, kuka vastaa haitasta.
Lähteet
- Terveydensuojelulaki 763/1994, 26–27 §
- Asumisterveysasetus 545/2015, 11–13 § ja liite 2
- Ympäristönsuojelulaki 527/2014, tilapäistä melua koskeva ilmoitus
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 8 luku
- Asuntokauppalaki 843/1994, 6 luku
- KKV: Vuokra-asunnon puutteellinen kunto
- KKV: Vuokrasopimuksen purkaminen
