Ilmanvaihto-ongelmat – havainnot, selvitys ja vastuut

Ilmanvaihto-ongelma kannattaa selvittää vaiheittain: kirjaa havainto, tarkista turvalliset käyttöasiat ja ilmoita toistuvasta tai vakavasta haitasta rakennuksesta vastaavalle taholle. Tunkkaisuus, ikkunan huurtuminen tai oireet eivät yksin osoita, että juuri ilmanvaihto on viallinen. Ennen säätöä, kanavatyötä tai remonttia tarvitaan tarvittaessa ilmanvaihdon ja rakenteiden asiantunteva arvio.

Mitä ilmanvaihdolta voi odottaa?

Ilmanvaihto tuo oleskelutiloihin ulkoilmaa ja vie käytettyä ilmaa pois. Se auttaa poistamaan esimerkiksi asumisesta syntyvää kosteutta ja hajuja. Hyvä sisäilma riippuu silti myös rakennuksen kunnosta, lämpöoloista, siivouksesta ja siitä, miten tiloja käytetään. Siksi yhden epämiellyttävän havainnon perusteella ei voi päätellä koko järjestelmän tilaa.

Asumisterveysasetuksen mukaan ulkoilmavirran tulee olla rakennuksen käyttöön nähden riittävä ja ulkoilman laadultaan riittävän puhdasta. Ilman tulee vaihtua koko oleskeluvyöhykkeellä, eikä puutteellinen ilmanvaihto saa aiheuttaa pitkäkestoisen kosteuden kautta mikrobikasvun riskiä. Asetuksen asunnon ilmanvaihtoa koskeva ulkoilmavirtasääntö on viranomaisen arviointiperuste, johon kuuluu myös poikkeus silloin, kun terveydelliset olosuhteet voidaan muutoin varmistaa. Se ei ole kotona käsin tehtävän paperikokeen hyväksymisraja.

Painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poisto sekä koneellinen tulo ja poisto toimivat eri tavoin. Painovoimaisen toiminta vaihtelee lämpötilaeron ja tuulen mukana. Koneellinen poisto tarvitsee suunnitellun korvausilman reitin. Tulo- ja poistojärjestelmässä myös suodattimien, puhaltimien ja säätöjen kunto vaikuttaa kokonaisuuteen. Näiden erojen vuoksi sama havainto voi tarkoittaa eri rakennuksissa eri asiaa.

Millaiset havainnot kannattaa kirjata?

Kuvaa ensin, mitä tapahtuu, missä huoneessa ja milloin. Kerro esimerkiksi, onko kylpyhuoneen pinta pitkään märkä, esiintyykö hajua vain tietyn toiminnon aikana tai muuttuuko tilanne ikkunan avaamisen jälkeen. Merkitse myös, onko havainto uusi vai pitkäaikainen ja koskeeko se yhtä vai useaa asuntoa. Tällainen havaintoloki auttaa huoltoa valitsemaan oikean tarkastuskohteen.

Tunkkainen ilma voi liittyä ilmanvaihtoon, mutta myös lämpötilaan, kuivuuteen, pölyyn ja muihin sisäympäristön tekijöihin. Pelkkä haju ei kerro, onko ilmavirta liian pieni, tuleeko ilma väärää reittiä vai onko hajun lähde huoneistossa. Naapurista kulkeutuva ruoan tai savun haju kannattaa ilmoittaa, koska kulkureittiä ei voi päätellä asukkaan havainnosta. Tarkastuksessa voidaan arvioida esimerkiksi ilmanvaihtoa, rakenteiden vuotoreittejä ja hajun lähdettä.

Ikkunan sisäpinnan kosteus voi liittyä huoneilman kosteuteen, pintalämpötilaan tai ilmanvaihtoon. Toistuva kondenssi on syy selvittää tilanne, mutta siitä ei voi yksin diagnosoida ilmavirtaa tai rakennevauriota. Jos vettä kertyy rakenteisiin, näkyy vaurioita tai havaitaan voimakas poikkeava haju, ilmoita asiasta viipymättä rakennuksesta vastaavalle taholle. Älä peitä jälkiä maalilla tai käsittele epäiltyä vaurioaluetta niin, että tutkiminen vaikeutuu.

Oireet eivät ole ilmanvaihdon mittari

Päänsärkyä, väsymystä, silmien tai hengitysteiden ärsytystä voi esiintyä monesta syystä. Työterveyslaitoksen mukaan sisäympäristöön liitetyt oireet ovat epäspesifisiä, eikä niiden perusteella voi päätellä rakennuksen kuntoa tai nimetä yksittäistä aiheuttajaa. Oireisiin on silti syytä suhtautua vakavasti. Rakennuksen olosuhteet ja ihmisen terveydentila selvitetään omilla asiantuntevilla poluillaan.

Jos oireet ovat voimakkaita, jatkuvat tai huolestuttavat, hakeudu terveydenhuoltoon. Kerro ammattilaiselle, missä ja milloin oireet ilmenevät, mutta vältä tekemästä itse diagnoosia rakennuksesta. Terveydenhuollon arvio ei korvaa ilmavirtojen tai kosteusvaurion teknistä selvitystä. Samoin tekninen mittaus ei ratkaise yksittäisen ihmisen oireiden lääketieteellistä syytä.

Jos epäilet välitöntä vaaraa, esimerkiksi tulipaloa, savua tai häkätilannetta, siirry turvaan ja toimi hätätilanteen ohjeiden mukaan. Älä jää tekemään ilmanvaihdon kotikokeita vaarallisessa tilanteessa. Tavanomainen ilmanvaihto-ongelman selvitys koskee tilanteita, joissa akuuttia vaaraa ei ole. Muutoin turvallisuus menee havaintojen kirjaamisen edelle.

Mitä voit tarkistaa itse turvallisesti?

Aloita laitteen käyttöohjeesta ja huoneiston huolto-ohjeesta. Tarkista, ettei näkyviä tulo- tai poistoilmaventtiileitä ole peitetty kalusteilla, teipillä tai tekstiileillä. Katso, onko käytettävissä oleva ilmanvaihdon käyttötila tarkoituksenmukainen esimerkiksi ruoanlaiton tai suihkun aikana. Jos laite ilmoittaa viasta, kirjaa ilmoitus ja kerro siitä huollolle.

Vaihda tai puhdista vain sellainen suodatin, jonka käyttäjä saa valmistajan ohjeen ja kiinteistön vastuunjaon mukaan käsitellä. Varmista oikea suodatintyyppi sekä turvallinen virran katkaisu ohjeen mukaisesti. Yhteisen järjestelmän suodattimien vaihto, sähköosien avaaminen ja kanavan sisäpuolinen puhdistus eivät ole oletusarvoisesti asukkaan tehtäviä. Taloyhtiössä sovi huollon kanssa ennen kuin irrotat laitteesta mitään.

Voit havainnoida, tuntuuko venttiilin lähellä ilmavirtaa, mutta älä tee paperista tai liekistä toimivuustodistusta. Paperin tarttumiseen vaikuttavat muun muassa venttiilin malli, ilmavirran suunta ja sen hetkinen käyttötila; tarttumattomuuskaan ei osoita yksin vikaa. Avotulen tai savun käyttö venttiilin lähellä on tarpeeton paloriski eikä korvaa mittausta. Ovien liike ei myöskään osoita, että asunnon painesuhteet olisivat oikein.

Älä muuta venttiilin säätöasentoa, tuki korvausilmareittiä tai lisää omaa puhallinta yhteiseen kanavaan. Yhden huoneiston muutos voi vaikuttaa muihin tiloihin ja paine-eroihin. Tarvittavat ilmavirrat, painesuhteet ja laitteiden toiminta mitataan tarkoitukseen sopivilla menetelmillä. Kylpyhuoneen ilmanvaihdon erityiskysymykset kannattaa käsitellä samalla kokonaisuuden osana.

Miten ammattilainen selvittää syyn?

Selvitys aloitetaan yleensä rakennuksen tiedoista, käyttöajoista, huoltohistoriasta ja havaintojen paikantamisesta. Asiantuntija tarkistaa, onko kyse esimerkiksi laitteiston toimintahäiriöstä, korvausilman puutteesta, väärästä käytöstä, ilman kulkureitistä tai muusta rakennuksen olosuhteesta. Tarkastuksen laajuus määräytyy havaintojen perusteella. Kaikkiin tilanteisiin ei tarvita samaa mittauspakettia.

Ilmavirtojen mittaus antaa tietoa ilmanvaihdon toiminnasta valitussa käyttötilanteessa. Tarvittaessa arvioidaan myös rakennuksen paine-eroja, tuloilman reittiä, kanavien kuntoa ja koneiden säätöjä. Mittausraportissa on hyvä näkyä mittausolosuhteet ja se, mihin suunnitelmaan tai arviointiperusteeseen tulosta verrataan. Yksittäinen lukema ilman käyttötilannetta ja vertailuperustetta voi johtaa väärään päätelmään.

Jos epäillään kosteusvauriota, pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen ei korvaa vaurion syyn selvittämistä ja korjaamista. Rakenteiden kuntoa voidaan joutua tutkimaan erikseen. Työterveyslaitos korostaa vaiheittaista selvitystä ja sitä, ettei yhdellä mittauksella saa kokonaiskuvaa sisäilmatilanteesta. Rakennuksen sisäilmaongelmien ja ilmanvaihdon suhde arvioidaan tapauskohtaisesti.

Tuloksen perusteella voidaan päätyä käyttöohjeen tarkentamiseen, huoltoon, mittaus- ja säätötyöhön, rakennusosan korjaukseen tai erilliseen ilmanvaihtohankkeeseen. Korjausjärjestys on tärkeä: uuden koneen asentaminen ei poista esimerkiksi vuotavaa rakennetta. Jos nykyinen järjestelmä on olennaisesti puutteellinen tai muutoksia tarvitaan laajasti, seuraavaksi tarvitaan remontin kohdekohtainen suunnittelu. Tämä artikkeli ei ole valmis remonttisuunnitelma.

Mikä mittauksessa on olennaista?

Pyydä selvittäjää kertomaan, mitä kysymystä mittaus vastaa. Poistoilmavirran mittaus kertoo tietyn venttiilin tai järjestelmän senhetkisestä toiminnasta; se ei yksin todista, mistä ulkoilma on tullut tai kulkeutuuko rakenteesta epäpuhtauksia. Painesuhteiden mittaus taas kuvaa eroa valituissa mittauspisteissä ja käyttötilanteissa. Jos sää, liesikupu, takka tai tehostus muuttaa tilannetta, tämä huomioidaan tulkinnassa eikä kirjata vain irralliseksi numeroksi.

Kysy, ovatko käytössä rakennuksen alkuperäiset tai myöhemmin päivitetyt ilmanvaihtosuunnitelmat. Jos niitä ei löydy, asiantuntijan on kuvattava, mihin toteutusta verrataan ja mitä jää epävarmaksi. Tarkistuksessa voidaan joutua selvittämään myös järjestelmän todellinen kanavareitti ja se, palveleeko sama laitteisto muita huoneistoja. Näin havainto yhdestä huoneesta ei vahingossa muutu väitteeksi koko talosta.

Hyvä raportti erottaa todetun havainnon, mahdollisen selityksen ja suositellun seuraavan toimenpiteen. Esimerkiksi hajun esiintyminen voidaan todeta, mutta sen kulkureitti saattaa vaatia lisätutkimusta. Jos lisämittaus ehdotetaan, pyydä perustelu sille, miten tulos vaikuttaa korjauspäätökseen. Tavoitteena ei ole kerätä mittaustuloksia niiden itsensä vuoksi, vaan vähentää epävarmuutta turvallisen päätöksen kannalta.

Mitä jos ensimmäinen käynti ei ratkaise asiaa?

Kerro selvittäjälle, jos ongelma esiintyy vain tiettyinä vuodenaikoina, tuulella tai laitteen käyttötilanteessa. Satunnainen tarkastushetki voi osua tilanteeseen, jossa haittaa ei ole havaittavissa. Kirjatut päivämäärät, huoneet ja olosuhteet auttavat suunnittelemaan uusintakäynnin mielekkääseen ajankohtaan. Myös huollossa jo tehdyt toimet kannattaa antaa tiedoksi, jotta samaa vaihetta ei toisteta ilman syytä.

Jos asiantuntijan ehdotus on vain lisätä poistoa, kysy samalla, mistä korvausilma tulee ja miten muutos vaikuttaa paineisiin sekä muihin asuntoihin. Jos ehdotus on vain sulkea häiritsevä venttiili, kysy, miten tarvittava ilmanvaihto sen jälkeen toteutuu. Nämä kysymykset eivät tarkoita, että jokainen ehdotus olisi väärä; ne varmistavat, että korjaus tarkastellaan järjestelmänä. Selvittämättömän vian peittäminen voi siirtää haitan toiseen tilaan.

Painesuhteet ja väärää reittiä tuleva ilma

Rakennuksen ilmavirrat ja paine-erot vaikuttavat siihen, mistä korvausilma tulee. Jos suunniteltu tuloilmareitti ei riitä tai toimi, ilmaa voi kulkeutua hallitsemattomia reittejä pitkin. Tällöin voi syntyä vetoa ja epäpuhtauksien kulkeutumisen riskejä. Paine-eroa ei kuitenkaan voi päätellä luotettavasti siitä, että ovi on raskas avata tai hajua tuntuu porraskäytävästä.

Kohteen rakennetta ja ilmanvaihtotapaa tunteva suunnittelija arvioi, mikä painesuhde on asianmukainen eri käyttötilanteissa. Asunnon tekeminen voimakkaasti ali- tai ylipaineiseksi ei ole turvallinen yleiskorjaus. Säätö on tarkistettava myös tilanteissa, joissa rakennusta tiivistetään, ikkunoita uusitaan tai ilmanvaihtotapaa muutetaan. Tarvittaessa mukaan otetaan rakenteiden ja paloturvallisuuden asiantuntemus.

Jos kanavasta tulee savua, kyse voi olla hätätilanteesta eikä tavallisesta hajuhaitasta. Ilmanvaihtokanavilla ja läpivienneillä on myös palon ja savun leviämiseen liittyviä vaatimuksia. Asukas ei saa tehdä paloteknisiin osiin tai yhteisiin kanaviin omia muutoksia. Viranomaisen arvio tai pätevän suunnittelijan tarkastus kuuluu tilanteeseen, jossa kanavareittejä aiotaan muuttaa.

Kenelle ilmoitat ja kuka vastaa?

Asunto-osakeyhtiössä ilmoita havainto huoltoyhtiölle, isännöitsijälle tai hallitukselle yhtiön oman ohjeen mukaan. Asunto-osakeyhtiölain lähtökohtana on, että yhtiö vastaa perusjärjestelmistä, joihin ilmanvaihto kuuluu, ellei laista tai yhtiöjärjestyksestä seuraa muuta. Osakkaan on ilmoitettava yhtiön vastuulle kuuluvasta huoneiston viasta viivytyksettä. Yksittäisen venttiilin, suodattimen tai liesikuvun tarkka huoltovastuu on silti tarkistettava yhtiöjärjestyksestä ja laitteiston toteutuksesta; sitä ei voi ratkaista yleisellä listalla.

Osakkaan oma muutostyö, joka voi vaikuttaa yhtiön järjestelmään tai naapurihuoneiston käyttöön, ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle. Yhtiö voi asettaa työn toteutukselle ehtoja haitan ja vahingon välttämiseksi. Tämä on eri asia kuin kunnan rakentamislupa. Älä siis tilaa kanavamuutosta tai uutta liesituuletinkytkentää vain sen perusteella, että oma laite sopisi fyysisesti paikalleen.

Vuokra-asunnossa ilmoita haitasta kirjallisesti vuokranantajalle ja noudata lisäksi taloyhtiön huoltoilmoituksen käytäntöä. Vuokranantajan, taloyhtiön ja vuokralaisen välinen tehtävänjako riippuu vian lähteestä sekä sopimuksista; älä oleta, että yksi taho korjaa automaattisesti kaiken. Omakotitalon omistaja voi tilata selvityksen suoraan, mutta tekniset mittaukset ja järjestelmän muutokset kuuluvat osaavalle tekijälle. Säilytä havainnot ja vastaukset, jotta ongelman kulku on jäljitettävissä.

Milloin viranomainen tai terveydenhuolto mukaan?

Jos epäiltyä terveyshaittaa ei selvitetä tai toimenpiteet viivästyvät, voit olla yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen. Terveydensuojelulain mukaan haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseen, poistamiseen tai rajoittamiseen on ryhdyttävä viipymättä, kun laissa kuvattu terveyshaitan mahdollisuus on käsillä. Viranomainen arvioi tilanteen oman toimivaltansa ja riittävien havaintojen tai tutkimusten perusteella. Asukkaan havainto ei yksin ole viranomaisen toteamus terveyshaitasta.

Viranomainen voi antaa velvoitteita sille, jonka vastuulle todettu haitta kuuluu. Jos haitta johtuu rakennuksen rakenteista tai omistajan vastuulla olevasta perusjärjestelmästä, vastuu ei määräydy samoin kuin poikkeavasta asunnon käytöstä johtuvassa haitassa. Tämän vuoksi ilmoituksessa kannattaa kuvata havainto ja aikaisemmat selvitykset, ei kirjoittaa valmiiksi syyllistä. Lain mukainen käyttörajoitus on viranomaisen erityinen toimi, ei automaattinen seuraus hajusta tai kosteudesta.

Oireileva ihminen voi samaan aikaan hakea terveydenhuollosta arviota. Rakennuksen tutkimus ja terveydenhuollon tutkimus palvelevat eri kysymystä, eikä kumpaakaan tarvitse odottaa passiivisesti, jos tilanne huolestuttaa. Jos haitta on akuutti, valitse kiireellinen palvelu tilanteen mukaan. Rakennuksen teknisen syyn arvio jättää tilaa myös sille, että oireiden taustalla voi olla muita tekijöitä.

Huolto vai remontti?

Huolto voi riittää, jos vika on rajattu esimerkiksi suodattimeen, puhaltimeen tai tunnettuun säätöpoikkeamaan ja muu järjestelmä toimii suunnitellusti. Ennen korjausta selvitetään, kuka saa työn tehdä ja miten lopputulos todennetaan. Tavoitteena ei ole vain poistaa hajua hetkeksi, vaan palauttaa suunniteltu toiminta turvallisesti. Puhdistuksen jälkeinen säätö- ja toimintatarkastus voi olla tarpeen, jos huolto muuttaa ilmavirtoja.

Remonttia voidaan harkita, kun nykyinen ratkaisu ei enää täytä rakennuksen käyttötarvetta, tekninen järjestelmä on laajasti korjaustarpeessa tai korjaus edellyttää uusia kanavia ja laitteita. Päätös ei seuraa automaattisesti järjestelmän iästä tai asukkaan oireesta. Vertaa korjausvaihtoehtoja mittaus- ja kuntotietoihin, talon rakenteisiin sekä tuleviin muihin korjauksiin. Remontin luvanvaraisuus, mahdollinen asbestikartoitus ja palo-osastojen läpiviennit ratkaistaan vasta hankkeen todellisen sisällön perusteella.

Ilmanpuhdistin tai hetkellinen tuuletus voi joissakin tilanteissa täydentää arkea, mutta se ei korvaa rakennuksen tarvitsemaa ulkoilmaa eikä korjaa vauriota. Myöskään pelkkä suodattimen vaihto ei ratkaise suunnitteluvirhettä tai hallitsematonta korvausilman reittiä. Turvallisin polku on edetä havainnosta selvitykseen ja vasta sitten korjaussuunnitelmaan. Sisäilman laatua käsittelevä artikkeli auttaa hahmottamaan myös muut olosuhteet.

Miten varmistat, että toimenpide auttoi?

Korjauksen jälkeen vertaa uutta tilannetta alkuperäiseen havaintoon samoissa käyttöoloissa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jos huolto muutti laitteiston toimintaa, pyydä kirjaus tehdyistä töistä ja tarvittavista mittauksista. Pelkkä lause ”laite käynnistyy” ei välttämättä vastaa kysymykseen, vaihtuuko ilma oleskelutiloissa suunnitellusti. Selvityksen tekijä voi ehdottaa seurantaa, jos haitta esiintyi vain ajoittain.

Asukkaalle kannattaa kertoa, miten järjestelmää käytetään työn jälkeen ja kenelle ilmoitetaan uudesta hälytyksestä tai toistuvasta hajusta. Taloyhtiössä tieto on tärkeä myös seuraavaa huoltoa varten, sillä säädöt ja kanavat muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Jos alkuperäinen ongelma ei poistu, palaa tutkimuksen lähtöoletuksiin eikä tilaa automaattisesti saman työn toistoa. Eri syiden erottaminen säästää tarpeettomilta korjauksilta ja auttaa löytämään varsinaisen haitan.

Erota havaintojen helpottuminen teknisesti todetusta korjauksesta. Haju voi vähentyä, jos ikkunoita pidetään enemmän auki, vaikka suunniteltu ilmanvaihto ei olisi muuttunut. Toisaalta mitatut ilmavirrat voivat olla tavoitteessa, vaikka huoneistossa olisi edelleen toisen tekijän aiheuttama haitta. Molemmat tiedot ovat hyödyllisiä, mutta ne vastaavat eri kysymyksiin. Jos tulos jää ristiriitaiseksi, pyydä selvityksen tekijää kertomaan, mitä muita syitä on vielä arvioitava ennen lisäkorjausta.

Yhteenveto

Ilmanvaihto-ongelman epäily on lähtötieto, ei diagnoosi. Kirjaa toistuvat havainnot, tarkista käyttäjälle kuuluvat käyttö- ja huoltoasiat ja ilmoita viasta oikealle taholle. Älä käytä liekkiä testiin, muuta venttiilien säätöä tai tee kanavamuutosta itse. Mittaukset, painesuhteet, mahdolliset kosteusvauriot ja vastuunjako selvitetään kohteessa ennen päätöstä huollosta tai remontista.

Usein kysytyt kysymykset

Todistaako paperi poistoilmaventtiilissä, että ilmanvaihto toimii?

Ei. Paperin liike voi antaa havainnon ilmavirrasta juuri sillä hetkellä, mutta se ei kerro koko asunnon ulkoilmavirrasta, ilman laadusta tai painesuhteista. Toiminta arvioidaan tarvittaessa mittaamalla oikeassa käyttötilassa.

Onko ikkunan huurtuminen merkki ilmanvaihtoviasta?

Se on syy selvittää kosteuden, ikkunan pintalämpötilan ja ilmanvaihdon tilannetta. Huurtumisesta ei voi päätellä yhtä syytä. Toistuvasta kosteudesta tai vauriojäljistä kannattaa ilmoittaa huollolle.

Voivatko päänsärky ja väsymys johtua ilmanvaihdosta?

Sisäympäristön olosuhteet voivat liittyä oireiluun, mutta samat oireet voivat johtua monista muista syistä. Rakennuksen kuntoa ei voi päätellä oireista. Jos oireet huolestuttavat, hae terveydenhuollon arvio ja ilmoita rakennusta koskevista havainnoista erikseen.

Kuka selvittää taloyhtiön ilmanvaihtovian?

Ilmoita asiasta yhtiön huoltoon tai isännöintiin. Yhtiön perusjärjestelmä kuuluu lain lähtökohdan mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle, mutta yksittäisen laitteen tai osakkaan muutoksen vastuu tarkistetaan yhtiöjärjestyksestä ja toteutuksesta. Osakkaan tulee ilmoittaa yhtiölle sen vastuulle kuuluvasta viasta.

Milloin ilmanvaihtoa kannattaa remontoida?

Vasta kun selvitykset osoittavat, ettei ongelmaa ratkaista tarkoituksenmukaisesti käytön, huollon, säädön tai rajatun korjauksen avulla. Suunnittelija arvioi vaihtoehdot rakennuksen ja sen muiden järjestelmien kanssa. Tunkkainen ilma yksin ei ole remonttipäätös.

Lähteet

• Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus 545/2015, erityisesti 5 ja 8–9 §.
• Terveydensuojelulaki 763/1994, erityisesti 27 §.
• Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 ja 5 luku.
• Työterveyslaitos: Usein kysytyt sisäilmakysymykset sekä sisäympäristön oireilua koskeva tietokortti.
• Motiva: Ilmanvaihto kotona, ilmanvaihtotavat, korvausilma ja huolto.
• Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017, erityisesti 18–19 §.